Suomalaisten musiikkiterapeuttien käsityksiä työnohjauksesta

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään suomalaisten musiikkiterapeuttien käsityksiä ammatissa toimivien musiikkiterapeuttien työnohjauksesta ja musiikkiterapeuttien työnohjauksien (professional supervision) käytäntöjä. Tutkimuskysymykset olivat miten musiikkiterapian työnohjausta määritellään ja millaisia ovat musiikkiterapian työnohjauksen erityispiirteet. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kokenutta työnohjaajana toimivaa musiikkiterapeuttia. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan työnohjauksen määritelmiä, lähialueita ja työnohjauksessa tunnistettavia ilmiöitä. Musiikkiterapiakirjallisuudessa esiteltyjä kliinisen työnohjauksen (clinical supervision, professional supervision) erilaisia malleja esitellään omassa luvussaan. Aiempien tutkimusten valossa tarkastellaan kuinka musiikkiterapeuttien työnohjaus käytännössä on toteutunut. Tutkimuksen tulokset osoittavat että musiikkiterapeuttien työnohjauksen määrittely noudatti muita yleisiä työnohjauksen määritelmiä. Selkeä erityispiirre musiikkiterapeuttien työnohjauksessa on musiikin eri merkitykset työnohjaustilanteessa ja työnohjaussuhteessa (asiakas-terapeutti-työnohjaaja). Musiikkiterapeutti on musiikkiterapiassa musiikin sisällä. Työnohjauksessa on aina mukana musiikillinen elementti. Musiikkiterapeutti on terapiamuodon luonteesta johtuen terapiatilanteessa omien tunteidensa kanssa hyvin avoimena musiikin kautta. Tämän johdosta musiikkiterapeutin työnohjaus on vaativaa moniin rinnakkaisaloihin verrattuna.