Sosiaalinen ja fyysinen työympäristö osana opettajan pedagogista hyvinvointia

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajien pedagogisesta hyvinvoinnista, jota tässä tutkimuksessa määritellään sosiaalisen vuorovaikutuksen ja fyysisen työympäristön näkökulmasta. Tutkimuksen avulla pyrittiin kuvailemaan ja selittämään opettajan pedagogisen hyvinvoinnin ilmiötä näiden kahden tekijän osalta. Tutkimukseen osallistui 108 alakoulun opettajaa Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun sekä Lapin lääneistä keväällä 2011. Tutkielman taustalla on Haringin, Havu-Nuutisen & Mäkihongon (2008) pedagogisen hyvinvoinnin malli, joka käsittää neljä kategoriaa: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sekä terveys ja fyysinen jaksaminen. Tässä tutkielmassa aihe rajautui opettajien välisiin sosiaalisiin suhteisiin sekä koulun olosuhteisiin fyysisen työympäristön näkökulmasta. Molemmat vaikuttavat konkreettisesti opettajan työhön, joten tutkielmassa tarkasteltiin näiden kahden tekijän yhteyttä opettajien työn toteuttamiseen ja sitä kautta osaltaan pedagogiseen hyvinvointiin. Tutkimus on luonteeltaan empiiris-analyyttinen survey-tutkimus, jossa tutkittiin opettajien tämänhetkisiä käsityksiään sosiaalisesta vuorovaikutuksesta työyhteisössään sekä fyysisen työympäristön merkitystä. Tutkimus toteutettiin mixed method –menetelmällä, joka painottui kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Tulokset osoittivat opettajien olevan tyytyväisiä työyhteisönsä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka sisälsi pääasiassa koulun yhteisten asioiden suunnittelua sekä oppilaita koskevia asioita. Vuorovaikutussuhteissa haasteita olivat opettajien persoonallisuuksien erilaisuus sekä yhteisen ajan puute. Merkittävimpänä taustatekijänä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa nousi esiin koulun koko, joissa pienten koulujen opettajat olivat tyytyväisempiä työyhteisönsä vuorovaikutukseen. Opettajien tämänhetkiset fyysiset työympäristöt olivat eritasoisia, sillä noin puolet vastaajista oli tyytymättömiä fyysisiin työskentelyolosuhteisiinsa. Suurimpia ongelmia olivat sisäilmanlaatu, opetustilojen lämpötilavaihtelut sekä tietoteknisten laitteiden taso ja riittävyys. Tulosten perusteella pedagoginen hyvinvointi on näiden kahden tekijän näkökulmasta erittäin merkittävä opettajan työssä suoriutumisen kannalta. Sosiaalinen vuorovaikutus jakaantui kolmeen ulottuvuuteen yhteistyö ja ilmapiiri, opetusyhteistyö sekä vuorovaikutus koulutyön ulkopuolisista asioista. Fyysisen työympäristön keskeisimmät tekijät ovat opetustilat, tarvikkeet ja materiaalit sekä tilojen sopivuus, toimivuus ja viihtyisyys. Nämä osaltaan vaikuttavat opettajan opetustyön toteuttamiseen ja opettajan työhyvinvointiin sekä sitä kautta myös pedagogiseen hyvinvointiin.