Kannattaako printtiin pantata? : Kalevan ja Keskisuomalaisen verkko- ja printtilehden yhteiselo ja ongelmat

Abstract

Lukijat ovat tottuneet saamaan uutiset ilmaiseksi verkosta. Ilmaiset verkkolehdet uhkaavat paperilehden levikkiä, kun yhä useampi lukija tyytyy pelkästään ilmaisiin nettiuutisiin.

Tutkin kahden maakuntalehden kahta erilaista tapaa kuljettaa verkkolehteä paperilehden rinnalla ja julkaista uutisia. Selvitän, mihin Kaleva ja Keskisuomalainen pyrkivät omilla julkaisutavoillaan ja miten pyrkimykset toteutuvat. Kaleva julkaisee verkkolehdessään samaa sisältöä kuin paperilehdessä. Keskisuomalaisen säästää kaikki itse hankkimat uutiset printtilehteen.

Kaleva haluaa luoda tiiviin suhteen verkon ja printin välille. Keskisuomalainen puolestaan säästää kaikki omalla työllä hankitut uutiset maksaville asiakkaille. Kaleva luo verkon ja printin välille suhdetta viittaamalla ahkerasti verkossa printtiin ja päinvastoin. Keskisuomalaisen viittaaminen jää murto-osaan Kalevaan verrattuna.

Erilaisista julkaisutavoista huolimatta molempien lehtien lukijat pitävät jakoa verkkolehden nopean ja paperilehden taustoittavamman sisällön välillä onnistuneena. Kalevan ja Keskisuomalaisen lukijoista valtaosa lukee mieluummin lehden paperista versiota. Paperilehden ääreen lukijoita ohjaa lähinnä tottumus.

Uutishanan sulkeminen ei kirvoita Keskisuomalaisen lukijoissa negatiivisia kommentteja. Sen perusteella printtiin säästäminen kannattaa. Julkaisutapojen erilaisuus ei kuitenkaan vaikuta lukijoiden maksuvalmiuteen: Kummankaan lehden lukijat eivät ole valmiita maksamaan mitään verkkolehdestä.