Työikäisten miesten liikunnan terveyden lukutaito : tietojen, taitojen ja motivaation yhteys liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kunnossa kaiken ikää-ohjelman mieshankkeisiin osallistuneiden työikäisten (25 - 64- vuotiaiden) miesten liikuntaa koskevien tietojen, taitojen ja motivaation yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Tutkimuksessa kartoitettiin myös liikuntaharrastusta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä sekä arvioitiin kirjallisia terveysneuvontamateriaaleja ja elintapamuutosten tukimenetelmiä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin terveyden lukutaidon käsitettä, joka kertoo yksilön taidoista käsitellä informaatiota ja pystyvyydestä siirtää tieto terveyttä edistävään toimintaan.

Tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen ja LIKES-tutkimuskeskuksen ”Sisältääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden lukutaito tajua ja toimintaa?”- yhteistyötutkimusta (2008 - 2009). Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, Inbody- kehon koostumusmittauksilla ja Polar OwnIndex- kuntotesteillä. Aineisto muodostui keväällä 2009 terveyskäyttäytymiskyselyyn vastanneista työikäisistä miehistä (N=104). Liikunnan terveyden lukutaitoa (LTL) arvioitiin summamuuttujalla, jonka keskiarvopistemäärän mukaan aineisto jaettiin kahteen ryhmään. Fyysisen aktiivisuuden indikaattorina käytettiin vapaa-ajan liikunnan määrää (krt/vk). Tilastollisia riippuvuuksia tutkittiin ristiintaulukoimalla ja merkitsevyydet testattiin khiin neliö-testisuureella.

Suurin osa miehistä harrasti vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Hyvä LTL oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikunnan harrastamiseen yli 3 kertaa viikossa ja hyvään fyysisen kuntoon. Hyvinvointiin ja liikunnan sosiaalisuuteen liittyvät tekijät olivat liikuntaa edistävistä asioista merkittävämpiä hyvässä LTL-ryhmässä, kun taas liikuntaa rajoittavista tekijöistä motivaation puute ja ajankäytön haasteet nousivat esille huonossa LTL- ryhmässä. Tutkimuksen yhteydessä käytetyistä menetelmistä kehon koostumuksen mittauksesta koettiin saadun eniten tukea elintapamuutoksiin.

Tuloksista voidaan päätellä, että liikuntaneuvonnassa tärkeää on motivoiva ohjaus sekä liikuntaa rajoittavien ja edistävien tekijöiden tunnistaminen. Tietoa jakamalla ei todennäköisesti saavuteta suuria muutoksia miesten terveyskäyttäytymisessä. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa liikuntaan rajattua terveyden lukutaitoa, joten yleistettävien tulosten saamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia suuremmilla otoksilla ja monipuolisemmilla mittareilla.