Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMalkki, Miina
dc.date.accessioned2011-04-19T09:50:41Z
dc.date.available2011-04-19T09:50:41Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26811
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen median palveluiden suosiota eurooppalaisten oopperatalojen keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosiaalisen median palvelun Facebookin käyttöä sekä oopperatalojen Facebookissa jakamien viestien sisältöjä ja niiden sopivuutta markkinointiviestinnän kommunikaatiotekniikoihin. Työn tavoitteena oli myös selvittää ilmiön tämän hetkinen tilanne sekä antaa kuva siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tutkimusta varten kerättiin Internetistä numeerista aineistoa 23 oopperatalon käyttämistä sosiaalisen median palveluista kolmena eri ajankohtana, jotta voitiin osoittaa ilmiön kehityksen suunta. Aineisto koostui käytettyjen palveluiden ohella myös opperatalojen jäsenmääristä kyseisissä palveluissa. Aineistoa analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen laadullinen osa koostui viiden oopperatalon Facebookissa julkaisemien viestien sisältöjen analysoimisesta. Viestejä jaoteltiin myös tutkimuksen kannalta relevantteihin markkinointiviestinnän kommunikaatiotekniikoihin, joita olivat mainonta, suoramarkkinointi, menekinedistäminen sekä suhdetoiminta, jotta selvisi eroaako sosiaalisen median käyttö perinteisemmistä markkinointiviestinnän keinoista. Tarkastellen oopperatalojen reagointia jäsenten kommentteihin ja päinvastoin selvitettiin myös sosiaalisen median mahdollistaman vuorovaikutuksen rooli. Jäsenmääriä ja palveluiden suosiota tarkastellessa kävi ilmi jäsenmäärien olevan jatkuvassa nousussa. Tästä huolimatta oopperatalot eivät olleet alkaneet käyttämään useampia sosiaalisen median palveluita, vaan olivat pitäytyneet niissä, joissa olivat jo tutkimuksen ensimmäisellä aineistonkeruuhetkellä mukana. Tutkimuksen perusteella suosituimpia sosiaalisen median palveluita oopperatalojen keskuudessa olivat Facebook ja Twitter. Jäsenmääriä vertaillessa ilmeni myös maakohtaisia eroja palveluiden suosittuudessa, sillä ainoastaan Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa Twitter oli Facebookia suositumpi. Facebook-viestien analysointi paljasti sen, ettei vuorovaikutteisuutta vielä osattu hyödyntää ja suurin osa viesteistä tuli edelleen taloilta itseltään. Asiakaspalaute, niin positiivinen kuin negatiivinenkin, oli jätetty myös usein huomioimatta. Sosiaalista mediaa käytettiin siis pääasiassa mediana muiden joukossa, eikä sen tuomia erityispiirteitä osattu vielä juurikaan hyödyntää. Oopperatalojen tulisi siis tarjota jäsenilleen lisäarvoa luovaa sisältöä, jotta myös jäsenet osallistuisivat aktiivisemmin yhteiseen sisällön tuotantoon.en
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherSosiaalinen media
dc.subject.otheroopperatalot
dc.subject.othermarkkinointiviestintä
dc.subject.otherFacebook
dc.titleSosiaalisen median käyttö eurooppalaisissa oopperataloissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011041910665
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot