The role of the English language in the integration of refugees into Finnish society

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää englannin kielen roolia pakolaisten kotoutumisessa Suomeen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin englannin kielen merkitykseen kahdella kotoutumisen osa-alueella: koulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi selvitettiin pakolaisten omia tavoitteita kotoutumiselle.

Tutkimukseen osallistui kymmenen (10) täysi-ikäistä pakolaista kolmesta keskisuuresta kaupungista. Tutkimukseen osallistujat ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki miehiä keski-iältään 33,4 vuotta. Enemmistö tutkittavista puhuu englantia parhaiten äidinkielensä jälkeen. Tutkimuksen aineisto kostuu teemahaastatteluista, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustuloksista ilmenee että englannin kielellä on tärkeä rooli pakolaisten kotoutumisessa Suomeen. Englannin kielen merkitys nähtiin erityisen tärkeäksi koulutuksessa. Tutkimukseen osallistuneilla pakolaisilla on vahva koulutusorientaatio, vaikkakin vain harva heistä opiskeli haastatteluhetkellä. Tutkimukseen osallistuneet eivät usko, että he voivat suorittaa tutkinnon suomen kielellä, koska suomen kielen oppiminen on pitkä prosessi. Englannin kieli mahdollistaakin heille (korkeakoulu)tutkinnon saavuttamisen. Opiskelu englannin kielellä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikilla koulutusaloilla, joten osa tutkittavista hakeutuu ensin toisen asteen opintoihin suomen kielellä, ja vasta sen jälkeen englanninkielisiin korkeakouluopintoihin.

Suomen kielen rooli korostui vahvasti työelämässä. Vaikkakaan tutkittavat eivät vielä olleet työelämässä, he uskovat suomen kielen osaamattomuuden olevan suurin este töiden saannissa. Tutkittavat eivät nähneet englannin kielelle enää tarvetta Suomessa sen jälkeen kun suomen kielen taito on saavutettu ja opinnot englannin kielellä on saatu päätökseen. Englannin kieli on kuitenkin tutkittaville korvaamaton kotoutumisen alkuvaiheessa, kun suomen kielen taitoa ei vielä ole saavutettu. Tällöin englannin kieli mahdollistaa itsenäisyyden tulkeista ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan.

Koulutuksen ja työllistymisen lisäksi perheenyhdistäminen sekä sosiaaliset kontaktit näyttäytyivät kotoutumisen päätavoitteina. Kielitaidon saavuttaminen ja kulttuurinen kompetenssi sen sijaan voidaan tulkita toissijaisiksi tavoitteiksi.

Koska tutkittavien tulevaisuuden suunnitelmat ovat avoinna, heidän on vaikea asettaa englannin ja suomen kieltä tärkeysjärjestykseen. Molempien kielten yhtäaikainen hallinta koetaan vaikeaksi. Englannin kieli on nopeampi tai ainoa mahdollisuus koulutuksen saavuttamiseen. Englanninkielinen tutkinto on kuitenkin Suomen työmarkkinoilla hyödytön ilman suomen kielen taitoa, mutta välttämätön globaaleilla työmarkkinoilla.