Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain : analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960- luvulta 2000-luvulle
Tutkimukseni aiheena on selvittää kuntaliitoskeskusteluun kuuluvien käsitteiden vaikutusta
kuntaliitosten toteuttamiseen ja kuinka käsitteet ovat vaikuttaneet poliittiseen diskurssiin ja toimintaan
kuntaliitoksissa viimeisen noin 40 vuoden aikana virallisten tahojen ja tekstien kautta.
Tutkimuksessa kuntaliitoskeskustelua tarkastellaan 1960-luvulta 2000-luvulle. Varsinainen analyysi
jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittää ajanjakson 1960- ja 1970-luvut, toinen
1980-luvun ja osan 1990-luvusta. Kolmannessa luvussa käsitellään edellisten vuosikymmenten
keskustelujen vaikutuksia kahden kuntaliitoksen toteutumisen 2000-luvulla.
Tutkimuksessa kysytään miten käsitteet ovat muuttuneet tai mitä uusia merkityksiä ne ovat saaneet
ajan ja politiikan muutoksissa. Tutkimus kertonee myös jotakin siitä poliittisesta diskurssista
miksi kuntaliitoksia ja kuntauudistusta on jahkailtu vuosikymmeniä. Tutkimuksessa etsitään
vastausta tai viitteitä myös siihen, miten käsitteet muuttavat politiikkaa ja politiikka käsitteitä
sekä miten poliittiset valtasuhteet muuttuvat käsitteiden arvostuksen muuttuessa.
Kysymysten perusajatuksena on tutkimuksen tekijän usko siihen, että historian traditiossa ovat
ne retoriikan ja diskurssin esteet, miksi kuntauudistusta eikä kuntaliitoksia ole tehty vuoteen
2008 sillä suunnitelmalla, mitä eri keskustelijat ovat hahmotelleet kuntien määrän olevan 2000-
luvulle siirryttäessä.
Tutkimuksen perusteella virallisissa kuntaliitoskeskusteluissa on ollut kysymys valtion ja kunnan
välisestä vastakkainasettelusta ja näiden valtasuhteiden muutoksesta eri ajanjaksoilla. Eri
ajanjaksoilla käsitteet ovat saaneet erilaisia merkityksiä ja kytkeytyneet politiikkaan monella tasolla.
Käsitteiden merkitykset muuttuvat ja saavat uusia painoarvoja ja käsittelyfoorumeja.
Tapahtuneissa muutoksissa on ollut kysymys käsitteiden diskursseissa tapahtuneista muutoksista,
niiden painoarvosta ja järjestyksestä. Käsitteiden painoarvo vaihtuu mitä lähemmäksi tullaan
1990-lukua. Käsitteiden järjestys muuttuu tultaessa 2000-luvulle. Kuntien taloudellinen tilanne
tuo uudenlaisia perusteluja sekä kuntien itsehallinnon puolustajille että vastustajille kuntaliitosvalmisteluissa.
...
Alternative title
Analyysi kuntaliitosretoriikan käsitteistön muuttumisesta 1960- luvulta 2000-luvulleKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kunnat liitoksessa, kuntademokratia muutoksessa : tutkimus kunnallisen demokratian mahdollisuuksista liitoksen jälkeen
Eskelinen-Fingerroos, Miia (2010)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka PARAS –hankkeen kautta toteutetut kuntaliitokset vaikuttavat suomalaisen kuntakentän demokratiaan ja sen itsehallinnolliseen luonteeseen. Tutkimuksessani selvitän asukaslautakuntien ... -
Maalaisliiton/Keskustan kunta ja kuntalaisuus liikkeessä? : käsitehistoriallinen näkökulma Maalaisliiton/Keskustan kuntapoliittisiin asiakirjoihin 1948-2008
Rusanen, Juha-Pekka (2014)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mikä on Maalaisliiton/Keskustan kunta- ja kuntalaisuuskäsitys. Tarkastelen työssäni kunnan ja kuntalaisuuden saamia merkityksiä käsitehistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimukseni ... -
Millaista demokratiaa? : diskurssianalyysi tavoitellun kuntaliitoksen (Oulainen-Vihanti) keskusteluista vuosina 2011-2014
Lumijärvi, Satu-Sinikka (2014)Demokratian kehitys on huolestuttanut suomalaisia pitkään. Alenevat äänestysprosentit ja vaisu osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ovat saaneet aikaan sen, että Suomen valtiohallinnossa on paneuduttu voimakkaasti ... -
Liitoskohdassa : kuntaliitos arjen kokemuksina ja niistä kumpuavina mielikuvina
Mäkinen, Minna; Wilmi, Jorma (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016) -
Open strategizing on social media : A process model of emotional mechanisms and outcomes from un-orchestrated participation
Lundgren-Henriksson, Eva-Lena; Sorsa, Virpi (Elsevier, 2023)This study extends the discussion on open strategizing by following the development of unlimited participation in an ex-ante city merger case where participation was not orchestrated. The findings unravel how the aggregation ...