Alaraajojen luun mineraalipitoisuuden ja polven nivelruston väliset yhteydet postmenopausaalisilla naisilla
Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luuston (reisiluun kaula, lanneranka L2-L4) mineraalitiheysarvojen ja polven nivelruston (reisiluu, sääriluu) eheyttä kuvaavien dGEMRIC-arvojen välistä yhteyttä postmenopausaalisilla naisilla. Tutkimukseen rekrytoitiin 82 naista (keskimääräiseltä iältään 57,7 vuotta, SD 4,2) lehti-ilmoituksen perusteella. Sisäänottokriteerinä oli rtg:llä arvioidun Kellgren-Lawrence-luokituksen (K/L) mukaan ensimmäisen (K/L1) tai toisen (K/L2) asteen lievä polven nivelrikko. Reisiluun kaulan ja lannerangan (L2–L4) BMC-arvot mitattiin DXA-laitteistolla. Tutkimushenkilöillä ei ollut osteoporoosia, jonka kynnysarvona käytettiin T-arvoa >2,5. Tibian ja femurin nivelruston dGEMRIC-arvot saatiin magneettikuvauksen avulla mediaalisen ja lateraalisen kondyylin keskikohdasta sagittaalitasossa. Kuvaukset ja analyysit tehtiin sen puolen polvesta, jonka K/L-luokitus oli suurempi. Jos luokitus oli sama, mittaukset tehtiin sen puoleisesta polvesta, jonka oireet olivat pahemmat. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. K/L-luokitusta selittäviä tekijöitä tarkasteltiin regressioanalyysin avulla. Koko tutkimusryhmällä ja K/L1-luokituksen saaneilla ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä reisiluun kaulan ja lannerangan BMC-arvojen ja polvinivelen rustokudosten dGEMRIC-arvojen välillä. K/L2-luokituksen saaneilla henkilöillä havaittiin positiivinen korrelaatio (r=0,27, p=0,046) reisiluun mediaalisen nivelruston dGEMRIC-arvojen ja reisiluun kaulan BMC-arvojen välillä. Selittäviä tekijöitä ei tälle yhteydelle löytynyt. Reisiluun lateraalisen nivelruston ja sääriluun nivelrustojen osalta yhteyksiä ei löydetty. Logistisen regressioanalyysin perusteella K/L-luokitukselle ei löydetty tilastollisesti merkitseviä selittäviä tekijöitä. K/L1 ja 2 -ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja dGEMRIC-arvoissa tai BMC-arvoissa. Tutkimuksen tulosten perusteella alaraajojen luustontiheys ja polven nivelruston eheys eivät ole keskenään yhteydessä lievää polven nivelrikkoa sairastavilla postmenopausaalisilla naisilla. K/L-luokitukselle ei löytynyt selittäviä tekijöitä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Polven nivelrustomuutosten yhteys tasapainoon vaihdevuodet ohittaneilla naisilla
Pukkila, Emma (2014)Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja se heikentää etenkin yli 55-vuotiaiden toimintakykyä. Myös iän myötä heikkenevä tasapaino on yhteydessä toimintakykyyn. Nivelrikon yhteyttä tasapainoon on aikaisemmin tutkittu ... -
Vesivastusharjoittelu ja fyysinen toimintakyky lievässä polven nivelrikossa : harjoittelun vaikuttavuus ja pysyvyys postmenopausaalisilla naisilla.
Kirvesniemi, Elisa (2018)Nivelrikko on nivelen rustopinnan asteittaisesta vaurioitumisesta johtuva sairaus, jota esiintyy yleisimmin polvinivelessä. Liikunnan on todettu olevan hyvä hoitokeino polvinivelrikossa ja erityisesti vesiharjoittelua on ... -
Mobiilisovelluksen käytettävyys kotiharjoittelun ohjauksessa lievää polven nivelrikkoa sairastavilla postmenopausaalisilla naisilla
Ahde, Kirsi (2015)TIIVISTELMÄ Kirsi Ahde (2015). Mobiilisovelluksen käytettävyys kotiharjoittelun ohjauksessa lievää polven nivelrikkoa sairastavilla postmenopausaalisilla naisilla. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto, (fysioterapia) ... -
Alaraajojen voiman ja kehonkoostumuksen yhteys sääri- ja reisiluun geometriaan perimenopausaalisilla naisilla
Rantanen, Noora (2020)Vaihdevuosista johtuvat hormonaaliset muutokset aiheuttavat naisilla ikään liittyvien muutosten lisäksi luuston heikentymistä ja voivat johtaa osteoporoosiin tai luunmurtumiin. Perimenopausaaliseen vaiheeseen tultaessa ... -
The effect of aquatic exercise on symptoms, function, body composition and cartilage in knee osteoarthritis
Waller, Benjamin (University of Jyväskylä, 2016)Knee osteoarthritis (OA) is the most common joint disease associated with pain and loss of functional capacity. The management of knee OA is multifaceted and covers the whole OA continuum from injury prevention to the ...