Kovatehoisen kestävyyskuormituksen vaikutukset immunologisiin tekijöihin ja ylähengitysteiden infektioiden esiintymiseen naiskestävyysurheilijoilla

Abstract

Johdanto. Kehon kykyä suojautua taudinaiheuttajia vastaan kutsutaan immuniteetiksi. Joskus elimistön immuunisysteemi ei toimi halutulla tavalla ja tällöin taudinaiheuttajat voivat päästä elimistöön ja aiheuttaa esimerkiksi erilaisia infektioita. Fyysisen kuormituksen määrä ja intensiteetti on yksi tärkeä immuniteettiin vaikuttava tekijä. Kohtuullinen liikunta vahvistaa immuunipuolustusta ja vähentää riskiä sairastua, mutta kovatehoinen harjoittelu heikentää immuniteettia ja näin ollen lisää riskiä saada tartuntoja. Useat tutkimukset osoittavat, että urheilijat kärsivät ylähengitysteiden infektioista (upper respiratory tract infection, URTI) useammin kuin kilpaurheilua harrastamattomat henkilöt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten yksittäinen kovatehoinen kestävyyskuormitus (kilpailusuoritus) vaikuttaa elimistön puolustuskykyyn, ja oliko kuormitus yhteydessä ylähengitysteiden infektioiden esiintymiseen. Menetelmät. Koeryhmään kuului yhdeksän naishiihtäjää ja kontrolliryhmään yhdeksän terveysliikuntaa harrastavaa nuorta naista. Koeryhmän urheilijat hiihtivät kilpailun lauantaina tai sunnuntaina tammi- tai helmikuussa. Kilpailusuorituksen kesto vaihteli koehenkilöillä sprinttihiihdon (kaksi koehenkilöä) noin kolmesta minuutista maastohiihdon pikamatkan noin 25 minuuttiin. Keskimääräinen kilpailusuorituksen kesto oli 12 minuuttia. Koeryhmältä otettiin perjantaiaamuna verinäytteet (50 μl) käsivarren laskimosta. Koehenkilöt ottivat itse sylkinäytteet pyörittelemällä näyteputkiloa suussaan kilpailupäivän aamuna lauantaina tai sunnuntaina sekä välittömästi kilpailun jälkeen. Maanantaiaamuna verinäytteet otettiin uudestaan. Kontrolliryhmältä otettiin perjantaiaamuna veri- ja sylkinäytteet, ja he eivät tehneet kuormitusta. Verestä analysoitiin valkosolujen määrä Sysmex kx21 n verenkuva-analysaattorilla ja sylkinäytteestä IgA -konsentraatio sekä IgA:n ja kokonaisproteiinimäärän suhde spektrofotometrillä (Konelab 20XTi). Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 15.0 for Windows- ohjelmalla käyttäen parillista ja paritonta t-testiä sekä Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Tulokset. Hiihtäjillä valkosolujen määrässä ei ollut merkitsevää muutosta verrattaessa tilannetta ennen kuormitusta ja sen jälkeen. Kontrolliryhmän lepoarvot olivat hiihtäjien lepoarvoja pienempiä leukosyyttien ja neutrofiilien osalta (leukosyytit p=0,016, neutrofiilit p=0,030). Lisäksi kontrolliryhmän lepoarvot olivat hiihtäjien kuormituksen jälkeisien näytteiden arvoja pienempiä leukosyyttien ja neutrofiilien osalta (leukosyytit p=0,003, neutrofiilit p=0,011). Kuormitus ei aiheuttanut merkitsevää muutosta syljen IgA -konsentraatiossa, mutta IgA:n ja kokonaisproteiinimäärän suhde pieneni tilastollisesti merkitsevästi (p=0,002). Kontrolliryhmän syljen IgA -arvot eivät eronneet koeryhmän arvoista. Ylähengitysteiden infektioita ei esiintynyt tilastollisesti merkitsevästi koe- eikä kontrolliryhmällä. Pienten veren valkosoluissa ja syljen IgA:ssa tapahtuneiden muutosten ei havaittu olevan yhteydessä infektioiden esiintymiseen. Johtopäätöksenä oli, että tämäntyyppinen lyhytkestoinen kilpailukuormitus ei naishiihtäjillä järkytä elimistön immuniteettia valkosolujen eikä syljen IgA -konsentraation osalta. Havaitut pienet muutokset immuunisysteemissä eivät aiheuttaneet ylähengitysteiden infektoiden esiintymistä.