Kaksonen, Noora. 2010. Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoille. Henkilöstöammattilaisten käsityksiä akateemisesta tutkinnosta rekrytoinnin viitekehyksessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos. 125 sivua.
Akateeminen työttömyys ja vastavalmistuneiden henkilöiden vaikeudet päästä työmarkkinoille ovat suuria tämän hetken yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä tutkimuksessa noita ongelmia lähestyttiin työnantajapuolen edustajien näkökulmasta. Huomion kohteena olivat heidän käsityksensä akateemisesta tutkinnosta ja yliopistokoulutuksesta. Tarkastelun viitekehyksenä toimivat asiantuntijatehtävien rekrytointipäätökset. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yksityisten yritysten henkilöstöammattilaiset. Neljän tutkimuskysymyksen kautta esiteltiin sellaisia heidän käsitystapojaan, jotka liittyivät akateemisesti koulutetun henkilön ominaisuuksiin, tutkintotodistukseen, yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisiin eroihin sekä yliopistojen kehit
tämistoimenpiteisiin. Lähestymistapa tutkimukseen oli fenomenografinen. Aineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä rekrytoinnin asiantuntijaa, ja se analysoitiin fenomenografisen menetelmän mukaan.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että akateeminen tutkinto tuottaa kantajalleen useita sellaisia yleishyödyllisiä valmiuksia, joiden avulla hän pärjää työelämässä. Sen ei kuitenkaan nähty antavan suoraa valmiutta selviytyä joistakin tietyistä työtehtävistä. Varsinaisiin rekrytointipäätöksiin liittyen henkilöstöammattilaiset toivat esiin sen, että koulutuksen merkkinä toimiva tutkintotodistus on tärkeä, mutta se ei yksinään riitä. Akateemisilla työmarkkinoilla tutkinto pitää olla suoritettuna, mutta sillä, miten se on suoritettu, ei ole niin väliä. Tutkimuksen perusteella tärkeimmät rekrytointipäätöksiin vaikuttavat tekijät, todistuksen ohella tai jopa sen sijaan, ovat persoonallisuus ja työkokemus.
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisten erojen suhteen tutkimuksessa paljastui, että yliopisto on laadukkaampi ja luotettavampi korkeakoululaitos. Mutta sitten taas toisaalta ammattikorkeakoulusta valmistuneilla henkilöillä ajateltiin olevan paremmat työelämävalmiudet. Kummallakin koulutuslaitoksella nähtiin olevan oma tärkeä paikkansa suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Henkilöstöammattilaiset kuitenkin pitivät yliopistoa vähän liikaa omassa maailmassaan elävänä laitoksena. Sen haluttiin ottavan tietyllä tavalla mallia ammattikorkeakoulusta ja tulevan lähemmäksi yritysmaailmaa.
Tutkimustulokset tuovat tuoretta näkökulmaa ensinnäkin siihen, mitä yliopistosta ja sen tarjoamasta koulutuksesta ajatellaan yksityisellä sektorilla. Lisäksi tulokset tarjoavat nykyisille ja tuleville opiskelijoille tietoa niistä asioista, joihin rekrytointitilanteissa kiinnitetään huomiota, jolloin he osaavat omissa valinnoissaan ottaa nuo asiat huomioon. Tutkimuksessa ilmeni, että yliopisto hoitaa tehtävänsä edelleen hyvin, ja sieltä valmistuneilla henkilöillä on riittävät työelämävalmiudet. Mutta sen asema ja merkitys eivät ole enää yhtä korkealla tasolla kuin useampi vuosikymmen sitten.
...
