Kirkko harjulla : Alvar Aallon suunnitteleman Muuramen kirkon (1926-29) alkuperäinen interiööri ja sen kokemat muutostyöt

Abstract

Arkkitehti Alvar Aalto sai suunniteltavakseen Muuramen kirkon vuonna 1926.Tämä klassisistinen kirkko on pohjois-eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen valkoiseksi rapattu pitkäkirkko, joka kohoaa kylätaajamassa kahden järven välisellä Muuratharjulla. Kirkon pohjoisjulkisivua hallitsee pääsisäänkäyntiä korostava pyörökaarisyvennys, jonka muoto toistuu kirkon eteläistä julkisivua hallitsevan puolipyöreän apsidin muodossa. Rakennuksen itäsivulla nousee korkea ja kapea campanile-tyylinen kellotorni. Länsipuolen julkisivua hallitsee runkohuoneeseen nähden poikittain sijoitettu seurakuntasali, jonka alaosa avautuu pieneksi arkadikaariston kehystämäksi loggiaksi. Sen edessä oli alun perin kirkkotarha, joka oli rajattu betonisella sakaramuurilla.

Muuramen kirkko kuuluu keskeisesti Alvar Aallon varhaistuotantoon ja se ensimmäinen Aallon piirustusten mukaan toteutunut kirkkorakennus. Kirkon arkkitehtuuri noudattaa 1920-luvun pohjoismaisen klassisismin ihanteita. Arkkitehdit saivat vaikutteita muista pohjoismaista ja Italiaan suuntautuneilta matkoilta. Vaikutteita haettiin erityisesti varhaiskristillisestä kirkkoarkkitehtuurista sekä Italian pikkukaupunkien anonyymistä arkkitehtuurista, architettura minoresta. Muuramen kirkon alkuperäiseen interiööriin kuuluivat 1920-luvun klassisismin ihanteiden mukaisesti kirkkaat ja voimakkaat värit. Kirkon arkkitehtuurissa on myös nähtävissä merkkejä Aallon siirtymisestä arkkitehtuurissaan moderniin muotokieleen. Kirkko edustaa siirtymävaiheen arkkitehtuuria ja varsinkin osa toteutuneista sisustusratkaisuista oli rationaalisia. Uuden arkkitehtuurin innovaatiot, kuten PH-valaisimet ja teräspuiteikkunat, Aalto omaksui nopeasti mannermaisilta arkkitehdeiltä.

Muuramen kirkon sisätilat ovat kokeneet vuosikymmenten aikana useita muutoksia. Ensimmäiset muutokset sisätiloissa tapahtuivat jo 1930-luvulla, jolloin esimerkiksi alkuperäistä väritystä muutettiin. 1950-luvulla kirkossa tehtiin ensimmäinen peruskorjaus, jolloin Jyväskyläläinen taiteilija Urho Lehtinen teki uuden sisätilavärisuunnitelman. Suurimman muutoksen interiööri koki kuitenkin peruskorjauksen yhteydessä vuosina 1978–79, jolloin sisätilojen alkuperäinen asu muuttui merkittävästi. Kirkon alkuperäisen sisätilan hahmottaminen on ollut haastavaa, sillä arkistomateriaali sekä kirjallinen ja kuvallinen aineisto on rajallista ja osin puutteellista. Parhaillaan, vuonna 2010, suunnitteilla olevan peruskorjauksen on tarkoitus olla ennallistava ja kirkon alkuperäistä asua kunnioittava.