Näkeminen ja sokeus Jyrki Kiiskisen romaanissa Suomies

Abstract

Pro gradu työ käsittelee näkemistä ja sokeutta Jyrki Kiiskisen romaanissa Suomies. Työssä käydään läpi näköaistin aseman nousu länsimaisessa kulttuurissa lukutaidon lisääntyessä siirryttäessä keskiajalta renessanssiin. Ihmisen suhde itseensä ja miten hän näkee maailman, on liitoksissa tähän muutokseen. Tieteen nousu ohi kristinuskon maailman selittäjänä renessanssin aikana alkaneen tieteellisten läpimurtojen kautta näkyy myös siinä, miten ihminen on itseään peilistä katsonut. Työssä esitellään tutkimuksen kannalta oleelliset silmään, valoon, haukkaan ja peiliin liittyvät symbolit ja tarkastellaan romaanista löytyviä vastineita. Työssä tarkastellaan Jyrki Kiiskisen artikkelia ”Mitä sokeat näkevät”. Romaanista etsitään yhtymäkohtia sokean Johanneksen ja hänen kirjurinsa Prochoroksen tarinaan mm. romaanin kansitaiteen ja Uhtua-nimisen paikkakunnan kautta. Antiikin Kreikan tunnetuin tietäjä ja ennustaja Teiresias esitellään Homeroksen Odysseian ja Sofokleen Kuningas Oidipuksen kautta. Työssä tutkitaan myös Kuningas Oidipuksessa olevan tabun mahdollisuutta Suomies-romaanissa.