Elämänlaatu päihdeongelmaisen läheisellä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihdeongelmaisten henkilöiden läheisten elämänlaatua. Tutkittavat olivat Minnesota-hoidon perushoidossa olevien päihdeongelmaisten täysi-ikäisiä läheisiä (n = 41), joiden elämänlaatua tutkittiin Maailman terveysjärjestön (WHO) WHOQOL-BREF-kyselyllä ja läheissuhteen etäisyyden kyselyllä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia läheisten yleistä elämänlaatua ja terveystyytyväisyyttä sekä fyysistä, henkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja elämänlaadun ympäristöulottuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin yleisen elämänlaadun ja terveystyytyväisyyden yhteyttä elämänlaadun ulottuvuuksiin sekä läheisen taustatietojen ja läheissuhteen etäisyyden yhteyttä koettuun elämänlaatuun. Tutkimus osoitti, että suurin osa päihdeongelmaisten henkilöiden läheisistä oli tyytyväisiä yleiseen elämänlaatuunsa ja terveyteensä. Elämänlaatu-ulottuvuuksien keskiarvot olivat sosiaalisesta ulottuvuudesta 64,34 fyysiseen ulottuvuuteen 74,73 (maksimi ka 100). Läheisten arviot yleisestä elämänlaadusta ja terveystyytyväisyydestä olivat yhteydessä elämänlaadun ulottuvuuksien kokemuksiin lukuun ottamatta terveystyytyväisyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden yhteyttä. Sukupuolen, koulutustaustan ja siviilisäädyn eri ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa elämänlaadun kokemuksissa. Sen sijaan läheiset, joilla oli terveysongelmia, olivat hyvävointisia tyytymättömämpiä terveyteensä ja kokivat myös fyysisen ja henkisen elämänlaatunsa toisia matalimmiksi. Päihdeongelmaisten vanhemmat kokivat sosiaalisen elämänlaatunsa päihdeongelmaisten lapsia ja muita läheisiä huonommiksi ja päihdeongelmaisen kanssa yhdessä asuvien niin ikään sosiaalinen kuin myös yleinen elämänlaatu olivat muualla asuvia läheisiä heikompia. Tutkimuksen perusteella voidaankin päätellä, että päihdeongelmaiselle kaikkein läheisimpien läheisten eli yhdessä asuvien ja päihdeongelmaisten vanhempien sosiaalinen elämänlaatu ovat muita heikompia ja siten näiden läheisten tilanteeseen tulisi puuttua riittävän ajoissa lisäongelmien välttämiseksi. Läheisten terveyteen liittyvää yleistä elämänlaatua voi tutkia tämän tutkimuksen perusteella kahdella kysymyksellä, mutta tämä johtopäätös vaatii vielä tarkempia jatkotutkimuksia.