Voimantuotto ja lihasaktiivisuus lentopallon lajihyppysuorituksissa ja hyppyharjoitteissa

Abstract

Lentopallo on yksi räjähtävimmistä ja nopeatempoisimmista joukkuelajeista. Hypyt muodostavat suurimman osan lentopallopelin tehosuorituksista. Lisäksi tehosuorituksia ovat pyrähdykset, suunnan muutokset ja pallon haut. Vertikaalinen hyppykyky on tärkeäominaisuus lentopalloilijan menestyksessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla hyppyharjoitteiden lajinomaisuutta naislentopalloilijoilla .Lajihyppysuorituksina tutkimuksessa olivat iskulyönti vauhdilla, torjuntahyppy paikaltaanja ristiaskelvauhti torjuntahyppy. Hyppyharjoitteina (11kpl) olivat kevennyshyppy,hyppy ilman kevennystä, pudotushypyt 20, 40 ja 60 cm korkeuksilta mahdollisimman nopealla kontaktilla ja pienellä polvikulmalla, pudotushypyt 20, 40, 60 cm korkeuksilta tavoitteena 90° asteen polvikulma alimmassa kohdassa, tasaloikka, vuoroloikka ja aitahyppy. Hypyistä huomioitiin kontaktiaika, lentoaika, polvikulmat, voimat kahdesta eri suunnasta ja lihasaktiivisuus suorasta reisilihaksesta, uloimmasta reisilihaksesta ja sisemmästä kaksoiskantalihaksesta. Tutkimuksen mukaan iskulyöntiä eninten muistutti aitahyppy kontaktiajan, alimman kulman,kulmamuutoksien, konsentrisen vaiheen keskiarvoisen ja maksimaalisen voiman mukaan sekä konsentrisen vaiheen lihasaktiivisuuksien mukaan. Torjuntahyppyä eniten muistutti kevennyshyppy. Ristiaskelvauhti torjuntahyppyä hyppyharjoitteista muistutti polvikulmissa ja lihasaktiivisuuksien osalta aitahyppy ja kontaktiajan osalta hyppy ilman kevennystä. Suurimmat voimat havaittiin pudotushypyissä. Kun halutaan harjoitella mahdollisimman lajinomaisesti, tulee tehdä lajihyppysuorituksia ja niitä muistuttavia hyppyharjoitteita. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet pudotushyppyharjoittelun lisäävän ponnistuskorkeutta.