Pokeridiivat ja ruutukunkut : pokeriammattilaisuus ja sukupuoli suomalaisessa mediassa

Abstract

Rahapelaamista on pitkään pidetty paheellisena ja riippuvuutta aiheuttavana toimintana, jonka on mielletty kuuluvan nimenomaan miehille. Nykyisin pelaaminen on kuitenkin harrastus yhä useammalle, ja naispelaajiakin on aiempaa enemmän. Rahapelaamisen hyväksyttävyyden ja suosion kasvu on käynyt käsi kädessä rajoitusten purkamisen, pelien saatavuuden sekä teknologioiden kehittymisen kanssa. Työelämän arvojen muuttuminen ja työn viihteellistyminen ovat puolestaan luoneet mahdollisuuden uudenlaiselle ammattilaisuudelle. Muutaman viime vuoden ajan media on omalta osaltaan vaikuttanut pelaamisen suosion kasvuun ja esittänyt pokeriammattilaisuuden vaihtoehtona perinteiselle palkkatyölle. Ajatus pokeriammattilaisuudesta kiteyttää nykyiset työn arvot sekä kaiken kattavan viihteellistymisen.

Tutkielma jäsentää pokeriammattilaisuudelle annettuja merkityksiä suhteessa työelämän uudenlaiseen eetokseen sekä sukupuoleen. Tutkimustehtävässä kysytään, millaisia pokeriammattilaisuuden ja sukupuolen representaatiot ovat suomalaisissa mediateksteissä: Millaisena työnä pelaaminen esitetään, millaisin sanoin ja kuvin nais- ja miespelaajia määritellään, tuottaako sukupuoli eroja pokeriammattilaisten esityksiin julkisen ja yksityisen alueilla ja miten pokerikulttuuri näyttäytyy suhteessa sukupuoleen? Representaatioiden kautta hahmottuvat mahdolliset tavat esiintyä mediassa pokeriammattilaisena, miehenä tai naisena. Kvalitatiivisen tutkielman menetelmänä on temaattinen sisällönanalyysi. Aineisto jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu pokeriammattilaisia koskevista valtavirtamedian artikkeleista ja jutuista. Toinen osa koostuu pokerilehtien henkilökuvista ja -haastatteluista.

Suomalaisessa mediassa sukupuolen käsite läpäisee pokeriammattilaisuusesitysten tasot niin julkisen kuin yksityisenkin alueella. Ammattimainen pokerin pelaaminen nähdään esityksissä työntekona, itsensä haastamisen keinona tai uhkapelaamisena. Ammattilaisista suurin osa on yhä miehiä, mikä tekee naiseudesta maskuliinisen pokerikulttuurin alueella poikkeuksen. Mies on pokeriammattilaisuuden symboli ja normi. Mediaesityksissä sukupuolten eroa rakennetaan pelaamisen käytännöissä, kulttuurisissa symboleissa, kuluttajuuden kuvauksissa sekä miesten ja naisten erilaisia ominaisuuksia korostamalla. Naiseus kiinnittyy useimmiten yksityiseen ja miehuus julkiseen sfääriin. Pokerikulttuuri on ammattilaisuuden ja pelaajien sukupuolen esittämisen kehys sekä ajan hengen ilmaus.