Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää itseen liittyvien ydintulkintojen, esimiehen ja työtovereiden tuen sekä vaikutusmahdollisuuksien yhteyksiä tarmokkuuteen ja työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea eri teoreettista mallia, joilla on aiemmissa tutkimuksissa kuvattu persoonallisuuden, työn piirteiden ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Ensinnäkin kiinnostuksen kohteena olivat itseen liittyvien ydintulkintojen ja työn piirteiden suorat yhteydet tarmokkuuden ja työtyytyväisyyden kokemiseen. Toiseksi tutkimuksessa selvitettiin, välittävätkö työn piirteet itseen liittyvien ydintulkintojen ja työhyvinvoinnin yhteyttä. Kolmanneksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita itseen liittyvien ydintulkintojen mahdollisesta muuntavasta yhteydestä työn piirteiden ja työhyvinvoinnin välillä. Tutkimus perustui poikkileikkausasetelmaan ja siinä käytettiin aineistoa (n = 2137), joka on kerätty Jyväskylän (n = 1197) ja Tampereen yliopistojen (n = 940) palvelussuhteessa olevalta he
nkilökunnalta syksyllä 2008. Tutkimuksen tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin korrelaatiokertoimia sekä hierarkkista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että myönteiset itseen liittyvät ydintulkinnat olivat vahvasti yhteydessä korkeaan tarmokkuuteen ja työtyytyväisyyteen. Näistä kahdesta työhyvinvoinnin kuvaajasta ydintulkinnat selittivät voimakkaammin tarmokkuuden kokemista. Myös sosiaalinen tuki ja vaikutusmahdollisuudet olivat yhteydessä tarmokkuuteen ja työtyytyväisyyteen, mutta itseen liittyvät ydintulkinnat olivat työn piirteitä selkeästi merkityksellisempi voimavara työhyvinvoinnille. Suorien yhteyksien lisäksi itseen liittyvät ydintulkinnat muunsivat esimiehen tuen ja vaikutusmahdollisuuksien yhteyttä työtyytyväisyyteen. Esimiehen tuen ja vaikutusmahdollisuuksien ollessa vähäisiä työntekijät, joiden itseen liittyvien ydintulkintojen taso oli korkea, raportoivat korkeampaa työtyytyväisyyden tasoa kuin työntekijät, joiden ydintulkintojen taso oli matala. Lisäksi suuri määrä esimiehen tukea sekä monipuoliset vaikutusmahdollisuudet edistivät eniten niiden työntekijöiden työtyytyväisyyttä, joiden itseen liittyvien ydintulkintojen taso oli matala.
Yliopistoissa tulisi edistää työntekijöiden omia voimavaroja sekä työolosuhteita. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa persoonallisuuden voimavarojen tukemista esimerkiksi lisäämällä työntekijöiden ammatillista kompetenssia. Esimiestyötä voidaan kehittää hyödyntämällä mentorointia eli vertaistukitoimintaa esimiesten työn tukena. Esimiehen tukea ja vaikutusmahdollisuuksia voisi lisätä myös kehittämällä työnohjauksen ja kehityskeskustelujen käytäntöjä esimiesten sekä työntekijöiden työnkuvien selkeyttämisen kautta. Työn voimavaratekijöiden edistämisen lisäksi yliopistoissa olisi tärkeää keskittyä työn vaatimustekijöiden, esimerkiksi työmäärän ja aikapaineiden, hallintaan.
...
