Ekfrasis sarjakuvassa : kuvan, sanan ja kuvataiteiden vuorovaikutus Timo Mäkelän sarjakuvanovellissa Kuolematon mestariteos
Pro gradu -tutkielmani käsittelee sarjakuva-ekfrasiksen mahdollisuutta sarjakuvassa. Pyrin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten ja millaisista teoreettisista lähtökohdista sarjakuva-ekfrasis rakentuu? Voidaanko sarjakuva-ekfrasiksen löytämiseksi luoda vakaata tulkintakehystä, ja pystyykö käsitteelle antamaan pätevää määritelmää? Hypoteesinani on, että sarjakuvan
narratiivilla on erityinen merkitys sarjakuva-ekfrasiksen paikantamisessa.
Tutkimuskysymykset ja hypoteesi ohjaavat ensin esittelemään teoreettisen viitekehyksen ja sitten soveltamaan rakentunutta teoriaa Timo Mäkelän Kuolematon mestariteos -sarjakuvanovellin analyysissa. Työn teoreettisena pohjana on pääosin käytetty Valerie Robillardin asteikko- ja eromallia yhdistettynä James A. W. Heffernanin esitykseen ekfrasiksen narratiivisesta luonteesta. Lisäapuna toimii Bernhard F. Scholzin käsitys enargeiasta.
Aukotonta sarjakuva-ekfrasiksen rakentumisen kaavaa ei työstä löydy, mutta tutkielma osoittaa, että sarjakuva-ekfrasis ei suinkaan ole mahdoton löydettävä. Lukijalta kuitenkin vaaditaan tarkkaavaisuutta ja tietynasteisen teorian hallintaa. Ekfrasis on sarjakuvassa osa kerronnallista jatkumoa ja samalla teoksen teemoja painottava murtumakohta. Teoreettinen kehys ei ole ongelmaton, mutta se auttaa laajentamaan ekfrasiksen määritelmää ja sisällyttämään sarjakuvaekfrasiksen
siihen. Varteenotettavia lisätutkimuksen aiheita löytyy, ja etenkin monitieteinen
kuvan ja sanan yhteispeliin liittyvä ekfrasis-tutkimus nousee voimakkaasti esiin.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Intertekstuaalisuus huumorin elementtinä Fingerpori-sarjakuvassa
Hakala, Mikko (2012)INTERTEKSTUAALISUUS HUUMORIN ELEMENTTINÄ FINGERPORI-SARJAKUVASSA Suomenkielistä sarjakuvaa on tutkittu varsin vähän, vaikka suomalainen sarjakuva elää kukoistuskauttaan. Etenkin sarjakuvan intertekstuaalisuus on jäänyt ... -
Merkityksiä musiikkikuplasta : musiikilliset representaatiot Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvassa Sammon salaisuus
Henttonen, Katariina (2021)Kandidaatintutkielmassani tutkin musiikillisia representaatioita eli musiikin edustumia Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvassa Sammon salaisuus. Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiin: millaisia representaatiota ... -
Tästä selvinnyt ei ihminen : ekokritiikki ja dystopia Stam1na-yhtyeen Viimeinen Atlantis -albumilla ja Markku Metson sarjakuvassa
Luostarinen, Sara (2022)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani suomalaisen Stam1na-yhtyeen Viimeinen Atlantis-albumin (2010) ekokriittisyyttä ja dystooppisia piirteitä albumin lyyrikoiden ja siihen liittyvän Markku Metson kuvittaman sarjakuvan ... -
“Tässä ei nyt ole kyse Xboxista tai PlayStationista” : suostumuksen, leikin tilan ja väkivallan representaatiot sarjakuvassa Sunstone ja romaanissa 50 Shades of Grey: Sidottu
Nousiainen, Susi (2019)Esitän tutkielmassani uuden käsiteparin arkkitehtuuri ja virtaus kuvaamaan leikin tilan osa-alueita. Käytän näitä käsitteitä yhdessä esteettisen kahdentumisen ja leikillisyyden käsitteiden kanssa ja etsin niiden avulla ...