Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSalmenkangas, Janne
dc.date.accessioned2010-07-09T11:49:35Z
dc.date.available2010-07-09T11:49:35Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1132536
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24645
dc.description.abstractTämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista ja missä määrin yhteisöllisyyttä koettiin Jyväskylän Musica-kuorossa tutkimuksen tekemisen hetkellä (keväällä 2009). Musica-kuoro on sekakuoro, joka koostuu pääosin opiskelijoista ja jota johtaa Pekka Kostiainen. Tutkimuksen keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma sekä hyvinvointi. Sosiaalisen pääoman teoriasta tukeuduin Putnamin (1993) teoriaan, jossa luottamus, sosiaalinen verkosto ja vastavuoroisuuden normit nousevat etusijalle. Granovetterin teorialla (1973) heikkojen siteiden voimasta oli myös merkittävä osuus. Kuoroa koskeva aineisto hankittiin käyttäen kyselylomaketta, jossa selvitettiin kuorolaisten ystävyyssuhteiden määrää ja laatua, harrastamista sekä yhdistysaktiivisuutta, yhteisöjen merkitystä, luottamusta, kuorossa koettuja tunne-elämyksiä ja kuoron mahdollista vaikutusta laulajan fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus vahvisti osaltaan jo aiemmin kuoron sosiaalista puolta käsittelevien tutkimusten tuloksia. Eroavaisuuksia löytyi myös, mutta ne eivät muuttaneet tulosten linjaa merkittävästi, sillä pääosin tulokset olivat yhtenevät. Tuloksissa suurimman painoarvon saivat olettamusten mukaisesti kohdat, jotka liittyivät yhteisöllisyyteen. Musica-kuoron sosiaalinen verkosto oli melko tiivis, ja verkostoituminen miesten välillä oli tiheämpää kuin naisten välillä. Tuloksista ilmeni, että negatiiviset sosiaaliset tilanteet olivat kuorossa harvinaisia. Kuorolaiset olivat hyvin aktiivisia kulttuurin harrastajia ja myös aktiivisesti yhdistystoiminnassa mukana. Kuorossa keskustellaan usein henkilökohtaisemmista asioista kuin muissa yhteisöissä. Kuorossa koetut tunne-elämykset olivat voimakkaita ja ne olivat voimakkaimmillaan esiintymisissä ja niiden jälkeisissä tilanteissa. Vastaajat uskoivat kuorolaululla olevan vaikutusta fyysiseen terveyteen ja kokivat itsensä keskimäärin fyysisesti hyväkuntoisiksi.
dc.format.extent100 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherMusica-kuoro
dc.titleKuoro hyvinvoinnin rakentajana : tapaustutkimus Jyväskylän Musica-kuorosta
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201007092291
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosMusiikin laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Musicen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkikasvatusfi
dc.contributor.oppiaineMusic Educationen
dc.subject.methodtapaustutkimusfi
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3052
dc.subject.ysokuorot
dc.subject.ysososiaaliset verkostot
dc.subject.ysoyhteisöt
dc.subject.ysososiaalinen pääoma
dc.subject.ysohyvinvointi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot