Kuorolaulu hyvinvoinnin edistäjänä

Abstract

Tutkielmassa on esitelty musiikin ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ja keskitytty tarkemmin kuorolaulun terveyttä edistävään vaikutukseen. Laulamisen on todettu monessa tutkimuksessa edistävän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, mutta ei sinänsä liiemmin sosiaalista. Muiden ihmisten kanssa laulaessa, joka toteutuu kuorolaulussa, mukaan tulee myös sosiaalinen aspekti, jolloin voidaan sanoa kuorolaulun vaikuttavan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen. Sosiaalista hyvinvoinnin mittaamisessa keskeiseksi käsitteeksi nousee sosiaalinen pääoma, jolla mitataan sosiaalista hyvinvointia yhteisössä. Sosiaalista pääomaa voidaan sanoa olevan olemassa runsaasti, kun yhteisöllä on vahva me-henki (Hyyppä, 2005) ja toisaalta, kun yhteisössä vallitsee hyvä luottamus ja selkeät vastavuoroisuuden normit sekä sosiaalinen verkosto on vahva (Putnam, 1993). Tässä laadullisessa tutkimuksessa asiaa selvitettiin aiheesta aiemmin kirjoitetun kirjallisuuden avulla ja sitä vahvistettiin Jyväskylän Musica-kuorolle teetetyn kyselyn avulla. Kyselyn pohjana toimi laaja kyselylomake, jossa monista eri osaalueista valitsin tähän tutkimukseen vain kuorolaulua ja hyvinvointia käsittelevät kohdat. Otos oli melko pieni (N = 29), mutta tuloksista ilmeni samoja piirteitä kuin samasta aiheesta aikaisemmin tehtyjen tulosten kohdalla (esim. Louhivuori ym. 2005). Suuria eroavaisuuksia ei löytynyt minkään kysymysten kohdalla, joten tämä tutkimus osaltaan vahvistaa jo aiemmin todettuja asioita. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vastaajille kuoro on tärkeä paikka oman psyykkisen hyvinvoinnin ja tunne-elämän kannalta. Kuorolaiset nostivat kuoron sosiaalisen merkityksen hyvin korkealle, eli muiden kuorotovereilla oli suuri merkitys. Vastaajat kokivat itsensä keskimäärin fyysisesti hyväkuntoisiksi ja melko onnellisiksi, mutta eivät suomalaista keskitasoa juurikaan onnellisemmiksi. Kuorolaiset olivat elämäänsä hyvin tyytyväisiä, hieman suomalaista keskitasoa tyytyväisempiä.