Mutanen, Niina 2009. Valkosolu- ja verihiutalevasteet voimaharjoituksen ja voimaharjoittelun yhteydessä miehillä: erityisesti proteiinin ja ikääntymisen vaikutukset. Valmennus- ja testausopin kandidaatintutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 39 s.
Fyysisen kuormituksen immunologisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta tutkimus on keskittynyt lähinnä kestävyystyyppiseen kuormitukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valkosolu- ja verihiutalevasteita voimaharjoituksen ja voimaharjoittelun yhteydessä miehillä. Erityisesti tutkittiin voimaharjoituksen yhteydessä nautitun heraproteiinin akuutteja vaikutuksia sekä ikääntymisen vaikutusta immuniteettireaktioihin.Tutkimuksessa käytettiin kolmen eri koeasetelman tuloksia. Ensimmäisessä koeasetelmassa koehenkilöinä oli kymmenen voimaharjoittelua harrastanutta nuorta miestä (23,9 ± 2,0 v). Jokainen koehenkilö kävi läpi kaksi koetilannetta: toisella kerralla he nauttivat 30 minuuttia ennen voimaharjoitusta h
erakaseinaattijuoman (25 g) ja toisella kerralla energiattoman plasebon. Voimaharjoitus oli raskas kontrastivoimaharjoitus jaloille. Molemmissa tilanteissa koehenkilöt nauttivat proteiinia ja hiilihydraattia sisältävän palautusjuoman välittömästi voimaharjoituksen jälkeen. Toiseen koeasetelmaan sisältyi kahdenlaisia akuuttitilanteita. Ensimmäinen koehenkilöryhmä koostui voimaharjoitteluun tottumattomista nuorista miehistä, jotka satunnaistettiin proteiini- (n=11, 25,0 ± 4,8 v), plasebo- (n=11, 27,6 ± 2,8 v) ja kontrolliryhmiin (n=8, 25.2 ± 3.4 v) ensimmäisen testikerran jälkeen. Toisessa tilanteessa koehenkilöinä oli harjoitelleita vanhoja miehiä, jotka jaettiin 21 viikon voimaharjoittelujakson jälkeen proteiini (n=9, 61,4 ± 4,3 v)- ja plaseboryhmiin (n=9, 62,l ± 4,2 v) osittaisella satunnaistamisella ja matsaamalla . Proteiiniryhmä nautti ennen ja jälkeen raskaan voimaharjoituksen heraproteiinijuoman (15 g) ja plaseboryhmä tilavuudeltaan saman määrän energiatonta plaseboa. Kolmannessa asetelmassa selvitettiin 21 viikkoa kestäneen voimaharjoittelujakson vaikutusta perustason valkosolu- ja verihiutalemääriin vanhoilla (n=18, 61,2 ± 4,1 v) ja nuorilla (n= 19, 26,4 ± 4,4 v) miehillä. Kontrolliryhmä koostui sekä nuorista että vanhoista miehistä (n=19, 42,5 ± 20,0 v). Voimaharjoittelujakson aikana koehenkilöt suorittivat kaksi ohjattua voimaharjoitusta viikossa. Kaikissa koeasetelmissa verinäytteistä analysoitiin verihiutaleet ja valkosolut, jotka eriteltiin tarkemmin kolmeen fraktioon. Tilastollisina menetelminä käytettiin keskiarvoa, keskihajontaa sekä ttestiä. Koeasetelmassa 1 lymfosyyttien lukumäärä nousi raskaan voimaharjoituksen seurauksena laskien kuormituksen jälkeen alemmaksi kuin ennen kuormitusta. Verihiutaleiden määrä nousi plasebotilanteessa pre J1- tilanteeseen (pre J1= proteiini- tai plasebojuoman nauttimista edeltävä verinäyte) verrattuna. Neutrofiilien määrä nousi kuormituksen aikana, lähti laskuun kuormituksen loputtua, mutta alkoi nousta jälleen 30 minuutin kohdalla. Verihiutaleiden määrä oli plaseboryhmällä koholla viisi minuuttia kuormituksen loputtua (p<0,05). Tuloksissa ei havaittu eroja proteiini- ja plasebotilanteiden välillä. Akuuttiasetelmassa valkosolujen kokonaismäärä sekä lymfosyyttien, keskisolujen, neutrofiilien ja verihiutaleiden määrät nousivat nuorilla miehillä sekä proteiini- että plaseboryhmässä. Ainoastaan neutrofiilien määrä oli koholla vielä 30 minuutin kuluttua rasituksen päättymisestä. Proteiini- ja plaseboryhmän välillä ei ollut tilastollista eroa. Vanhoilla miehillä valkosolujen kokonaismäärä sekä lymfosyyttien ja verihiutaleiden määrä nousi merkitsevästi vain plaseboryhmällä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisia eroja yhdessäkään aikapisteessä. Kun proteiini- ja plaseboryhmät yhdistettiin ikäryhmien sisällä ja tarkastelun kohteena olivat muutokset pre-arvosta voimaharjoituksen jälkeiseen arvoon, verihiutaleiden, valkosolujen ja sen kaikkien fraktioiden lukumäärät kasvoivat merkitsevästi sekä nuorilla että vanhoilla miehillä. Nuorilla miehillä valkosolujen, neutrofiilien, keskisolujen ja lymfosyyttien suhteellinen ja verihiutaleiden absoluuttinen nousu oli suurempi kuin vanhoilla miehillä. Pitkittäisasetelmassa vanhojen ja nuorten miesten perustason valkosolu-, verihiutale-, lymfosyytti-, keskisolu- ja neutrofiilimäärissä ei tapahtunut muutosta 21 viikon voimaharjoittelujakson seurauksena. Nuorten miesten verihiutaleiden määrä oli systemaattisesti korkeampi kuin vanhojen miesten. Voimaharjoitus ja voimaharjoittelu näyttää vaikuttavan vain vähän immuunijärjestelmän toimintaan leukosyyttien määrän perusteella arvioituna. Nuorten ja vanhojen miesten immuunivasteet ovat samankaltaisia sekä akuuttitilanteessa että voimaharjoittelujakson jälkeen ja proteiinilisällä ei ole vaikutusta valkosolu- ja verihiutalevasteisiin. Voimaharjoitus tai voimaharjoittelu ei siis näytä parantavan tai huonontavan immuunitoimintaa. Verihiutaleiden määrä on pienempi ikääntyneillä kuin nuorilla. 
...
