Svenskstuderandes uppfattningar om finlandssvenskar, deras liv och ställning i Finland
Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö, jotka elävät enimmäkseen Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Turunmaalla ja Ahvenanmaalla. Heidän lukumääränsä on jatkuvasti pienenemässä, jonka myötä on uhkana myös suomenruotsalaisen kulttuurin katoaminen. Suomenruotsalaisia kohtaan on hyvin vahvoja mielipiteitä ja useasti käy niin, ettei heidän oikeuksiaan yhteiskunnassamme oteta kunnolla huomioon. Monilla tuntuu olevan jonkinlainen asenneongelma ns. bättre folkia vastaan, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta. Suomenruotsalaisia kohtaan on myös muita hyvin stereotyyppisiä käsityksiä, jotka eivät ole kovin positiivisia luonteeltaan.
Tämän takia haluaisinkin selvittää millaisia käsityksiä ruotsin kielen lukijoilla on suomenruotsalaisista ja eroavatko ne kuinka paljon yleisistä käsityksistä. Tarkoituksena on selvittää, onko ruotsinlukijoilla yhtä stereotyyppiset käsitykset, kuin mitä tuntuu vallitsevan suomenkielisten keskuudessa. Haluan myös ottaa selville, onko ruotsin kielen opiskelijoilla, joilla pitäisi olla melko hyvät tiedot ruotsin kielestä ja tämän osalta myös suomenruotsalaisuudesta, tällaisia stereotyyppisiä käsityksiä maamme kielivähemmistöstä.
Tutkimukseni koostuu kyselystä, joihin on vastannut yhteensä 61 Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston ruotsin kielen opiskelijaa. Tarkoituksenani on vertailla näitä tuloksia yleisiin käsityksiin suomenruotsalaisista. Aineiston analysointiin käytän enimmäkseen kvantitatiivisia menetelmiä.
Tutkimukseni tulosten perusteella voi sanoa, että ruotsin kielen opiskelijoilla on keskimääräistä positiivisemmat käsitykset suomenruotsalaisista, mutta heilläkin näyttäisi olevan hyvin vähän kontakteja suomenruotsalaisiin, mikä johtaa siihen, että vastaukset ovat melko stereotyyppisiä. Ruotsin kielen opiskelijoiden positiivisemmat käsitykset suomenruotsalaisista saattaa osittain johtua siitä, että opiskelijat ovat kiinnostuneita kielen opiskelun lisäksi myös kulttuurista, jolloin vähemmistöryhmän ymmärtäminen saattaa olla helpompaa. He voivat olla myös tietoisempia kielivähemmistön todellisesta asemasta yhteiskunnassamme.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Språklig och personlig identitet hos några tvåspråkiga personer i Mellersta Finland
Kyngäs, Teija (2012)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kaksikielisyyden ja identiteetin välistä suhdetta. Tutkielmassa haluttiin selvittää millainen perusidentiteetti sekä kielellinen identiteetti kaksikielisillä ihmisillä ... -
“det är nog aktivt arbete” : svenskspråkigas uppfattningar om språklig identitet i mellersta Finland
Kytömaa, Lauri (2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Keski-Suomessa asuvat ruotsinkieliset kokevat arkensa suomenkielisessä ympäristössä. Tutkimuksen toinen tarkoitus oli selvittää, miten suomenkielinen ympäristö on ... -
"Are you Swedish?" : the heterogeneous identity of Finland-Swedish students
Hildén, Linda (2024)This study aims to shed light on how Finland-Swedish students perceive and understand their identity and the Swedish-speaking minority. According to the Finnish Constitution, the national languages of Finland are Finnish ... -
Uppfattningar om Finlands tvåspråkighet bland studerandena vid Jyväskylä universitet
Saari, Petra (2020)Suomessa ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisuudesta on tehty laajalti tutkimusta etenkin kieleen ja sen opiskeluun kohdistuviin asenteisiin liittyen. Ainakin toistaiseksi aiheesta on kuitenkin tehty suhteellisen vähän ... -
"Just det, det är helt jättetråkigt" : förstärkande ord och förled samt instämmande i finlandssvenska ungdomssamtal
Misukka, Juuli (2017)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä vahvikesanoja sekä –etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret käyttävät puhutussa kielessä, ja millaisissa konteksteissa niitä useimmiten esiintyy. Lisäksi selvitettiin millä eri ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.