Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla suomalaisten pikkulapsiperheiden vanhemmat kuvaavat omaa vanhemmuuttaan. Tavoitteena oli tutkia, millaisin käsittein ja sisällöin vanhemmat kuvailevat vanhemmuuttaan, voidaanko vanhemmuuskuvauksia ryhmitellä sekä millaisia yhtäläisyyksiä tai eroavuuksia isien ja äitien vanhemmuuskuvauksista löytyy. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia yhteyksiä vanhemmuuden kuvauksilla on aiemman tutkimuksen tuottamaan vanhemmuuskuvaan ja löytyykö kuvauksista kytköksiä vanhemmuustyyleihin.
Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa pikkulapsiperheiden arkea kartoittanutta Paletti-tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin vanhemmille suunnatulla avoimella kysymyksellä. Kyselylomakkeessa heitä pyydettiin kuvailemaan itseään vanhempana. Tutkimusaineiston muodosti 301 vanhemman kuvaukset. Heistä 188 oli äitejä ja 113 isiä. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston laajuudesta johtuen analysoinnin tuken
a hyödynnettiin myös tilastollisia menetelmiä, kuten prosentuaalisten osuuksien laskemista, ristiintaulukointeja ja χ2-testiä.
Pikkulapsiperheiden vanhemmat osoittautuvat tyypillisimmillään melko lapsilähtöisiksi ja vanhemmuuden auktoritatiivisuutta esiin nostaviksi vanhemmiksi. Kuvauksissa korostuivat vanhemmuutta kuvaavina teemoina ensisijaisesti vanhemman lämpimyys, mutta myös vanhemmuuden kontrolloiva puoli. Isien kuvauksissa nousi vahvimmaksi seikaksi erityisesti lämpimyyden korostaminen. Äidit painottivat kuvauksissaan isiä vahvemmin molempia edellä mainittuja vanhemmuuden ulottuvuuksia. Lämpimyyttä kuvattiin kirjoittamalla lähinnä rakkaudesta, hellyydestä sekä vanhemmuuteen sitoutuneisuudesta, kuten huolenpidosta, ajan antamisesta, luotettavuudesta ja vastuullisuudesta. Lapsen kannustamista, ohjaamista sekä keskustelevaa ja neuvottelevaa vuorovaikutusta pidettiin myös tärkeänä. Kontrolloivuuttaan vanhemmat toivat esiin kirjoittamalla vaativuudestaan, tiukkuudestaan sekä rajojen ja sääntöjen asettamisesta. Lämpimyyden ja kontrolloivuuden lisäksi vanhemmat kuvasivat melko usein myös omaa rajallisuuttaan vanhempana. He kertoivat ajoittaisesta hermostumisestaan sekä väsymyksestä ja ajanpuutteesta johtuvasta riittämättömyyden tunteesta. Vanhemmat kokivat olevansa myös välillä epäjohdonmukaisia, periksiantavia ja ylihuolehtivia. Tätä teemaa toivat esiin enemmän äidit ja he kokivat hieman isä useammin epäonnistumisistaan myös syyllisyyttä.
Vanhempien kuvauksista piirtyy esiin monivivahteinen, lapsilähtöinen ja ajoittain myös haasteellinen pikkulapsiperheiden vanhemmuus. Tuloksia yleistettäessä on kuitenkin huomioitava aineiston valikoituneisuus erityisesti vanhempien koulutustason suhteen.
...
