Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSusiluoma, Saara
dc.date.accessioned2010-04-22T10:51:52Z
dc.date.available2010-04-22T10:51:52Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1128200
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23261
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin kestävän kehityksen kasvatuksen tilannetta peruskouluissa ja lukioissa. Tarkastelussa olivat ympäristöohjelmien, -vastaavien ja -ryhmien määrät sekä koulun koon ja asteen vaikutus niihin. Tilannetta tarkasteltiin myös esimerkkimaakuntien näkökulmasta. Ympä-ristöohjelman tehneiltä kouluilta tiedusteltiin lisäksi ohjelman vaikutta-vuutta, sisältöä ja laatimisprosessia. Niiltä kouluilta, joilla ohjelmaa ei ol-lut, kysyttiin syytä siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin ympäristöministe-riön tuella toteutetusta hankkeesta, jossa tehtiin laaja kysely keväällä 2008. Kysymykset olivat strukturoituja ja vastauksia saatiin kaikkiaan 597 kou-lusta. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti laskemalla frekvenssejä, prosentteja sekä ristiintaulukoimalla ja arvioimalla erojen tilastollista merkitsevyyttä Khiin neliö -testillä. Tutkimuksen taustalla ovat kansalliset kestävää kehitystä edistävän kas-vatuksen ja koulutuksen strategiat, joissa tavoitteena on, että kaikki kasva-tusorganisaatiot laativat oman kestävän kehityksen ohjelman. Suomen strategiat pohjaavat kansainvälisiin prosesseihin, joista tärkeimpänä YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005–2014. Tut-kimuksen tuloksia verrataan vuosituhannen vaihteessa tehtyyn teema-arviointiin. Ympäristöohjelma ja -vastaava on noin neljänneksessä oppilaitoksia. Ym-päristöryhmä löytyy noin 19 prosentista kouluja. Liki 60 prosentilla ei ole mitään kysytyistä. Koulun koko oli merkittävin vaikuttaja ympäristöoh-jelmien määriin: pienissä oli vähiten, suurissa eniten. Maakuntien väliltä löytyi myös selkeitä eroja. Ohjelmat olivat vaikuttavia, mutta epätarkkoja eikä osallistuminen niiden valmistelussa ollut laajaa. Laadukkaita ohjel-mista oli 40 prosenttia. Näissä ohjelmissa oli määritelty tavoitteet, toimen-piteet, arviointi ja vastuuhenkilöt. Hyvä osallistuminen, jolloin opettajat, oppilaat ja muu henkilökunta saivat osallistua, toteutui 29 prosentissa oh-jelmia. Laadukas ohjelma ja hyvä osallistuminen toteutuivat 20 prosentis-sa ohjelmia.
dc.format.extent98 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherympäristökasvatus
dc.subject.otherkestävää kehitystä edistävä kasvatus
dc.subject.otherympäristöohjelma
dc.subject.otherkestävän kehityksen ohjelma
dc.subject.otherkoulutusjaosto
dc.titleKestävän kehityksen ohjelmat peruskouluissa ja lukioissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201004221552
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysoympäristökasvatus
dc.subject.ysokestävä kehitys
dc.subject.ysokasvatus
dc.subject.ysoympäristöohjelmat


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot