dc.contributor.author | Susiluoma, Saara | |
dc.date.accessioned | 2010-04-22T10:51:52Z | |
dc.date.available | 2010-04-22T10:51:52Z | |
dc.date.issued | 2009 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1128200 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23261 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessa selvitettiin kestävän kehityksen kasvatuksen tilannetta peruskouluissa ja lukioissa. Tarkastelussa olivat ympäristöohjelmien, -vastaavien ja -ryhmien määrät sekä koulun koon ja asteen vaikutus niihin. Tilannetta tarkasteltiin myös esimerkkimaakuntien näkökulmasta. Ympä-ristöohjelman tehneiltä kouluilta tiedusteltiin lisäksi ohjelman vaikutta-vuutta, sisältöä ja laatimisprosessia. Niiltä kouluilta, joilla ohjelmaa ei ol-lut, kysyttiin syytä siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin ympäristöministe-riön tuella toteutetusta hankkeesta, jossa tehtiin laaja kysely keväällä 2008. Kysymykset olivat strukturoituja ja vastauksia saatiin kaikkiaan 597 kou-lusta. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti laskemalla frekvenssejä, prosentteja sekä ristiintaulukoimalla ja arvioimalla erojen tilastollista merkitsevyyttä Khiin neliö -testillä.
Tutkimuksen taustalla ovat kansalliset kestävää kehitystä edistävän kas-vatuksen ja koulutuksen strategiat, joissa tavoitteena on, että kaikki kasva-tusorganisaatiot laativat oman kestävän kehityksen ohjelman. Suomen strategiat pohjaavat kansainvälisiin prosesseihin, joista tärkeimpänä YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005–2014. Tut-kimuksen tuloksia verrataan vuosituhannen vaihteessa tehtyyn teema-arviointiin.
Ympäristöohjelma ja -vastaava on noin neljänneksessä oppilaitoksia. Ym-päristöryhmä löytyy noin 19 prosentista kouluja. Liki 60 prosentilla ei ole mitään kysytyistä. Koulun koko oli merkittävin vaikuttaja ympäristöoh-jelmien määriin: pienissä oli vähiten, suurissa eniten. Maakuntien väliltä löytyi myös selkeitä eroja. Ohjelmat olivat vaikuttavia, mutta epätarkkoja eikä osallistuminen niiden valmistelussa ollut laajaa. Laadukkaita ohjel-mista oli 40 prosenttia. Näissä ohjelmissa oli määritelty tavoitteet, toimen-piteet, arviointi ja vastuuhenkilöt. Hyvä osallistuminen, jolloin opettajat, oppilaat ja muu henkilökunta saivat osallistua, toteutui 29 prosentissa oh-jelmia. Laadukas ohjelma ja hyvä osallistuminen toteutuivat 20 prosentis-sa ohjelmia. | |
dc.format.extent | 98 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | ympäristökasvatus | |
dc.subject.other | kestävää kehitystä edistävä kasvatus | |
dc.subject.other | ympäristöohjelma | |
dc.subject.other | kestävän kehityksen ohjelma | |
dc.subject.other | koulutusjaosto | |
dc.title | Kestävän kehityksen ohjelmat peruskouluissa ja lukioissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201004221552 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education | en |
dc.contributor.laitos | Opettajankoulutuslaitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Teacher Education | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Luokanopettajakoulutus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Teacher Education | en |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 103 | |
dc.subject.yso | ympäristökasvatus | |
dc.subject.yso | kestävä kehitys | |
dc.subject.yso | kasvatus | |
dc.subject.yso | ympäristöohjelmat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |