Siian rakkoloision (Henneguya zschokkei) elämänkierto sekä esiintyminen kalassa ja harvasukamadossa
Siian rakkoloisio (Henneguya zschokkei) on Myxozoa-pääjaksoon kuuluva itiöloinen. Myxozoa-loisilla on monimutkainen elämänkierto, joka pitää sisällään sekä selkärangattoman että selkärankaisen isäntäeliön. Siian rakkoloision pääisäntä on harvasukamato (Oligochaeta) ja väli-isäntä on siika (Coregonus lavaretus). Rakkoloisiota on tavattu mahdollisesti myös muikulla (C. albula). Loisitun kalan lihaksessa on valkoisia ellipsin muotoisia kystejä, joiden sisällä on maitomaista nestettä. Neste sisältää suuren määrän mikroskooppisia kaksihäntäisiä myksospoori-itiöitä. Kalan lihaksessa voi olla useita, jopa satoja erikokoisia kystejä. Loinen aiheuttaa ongelmia niin kalanviljelyssä kuin vapaa-ajankalastuksessakin. RKTL:n mukaan rakkoloisio on yksi tärkeimmistä siian viljelyn kehittymistä haittaavista tekijöistä maassamme. Loisen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi elämänkierron ymmärtäminen on tärkeää.
Tutkimuksen pääkysymykset olivat: a) mikä harvasukamatolaji toimii loisen pääisäntänä, b) mikä on loisen kehittymisnopeus siiassa ja c) mikä on loisen kehittymisnopeus harvasukamadossa?
Pro gradu –tutkielmassani selvitettiin loisen harvasukamatoisäntä, kehittymisnopeus harvasukamatoisännässä ja elämänkierto kokeellisin infektoinnein. 3,5 kuukauden kuluttua harvasukamatojen infektoinnista oli ensimmäiset aktinospoorit havaittavissa
8 °C lämpötilassa. 16 °C:ssa ja infektoimattomissa kontrolleissa aktinospooreja ei kehittynyt. Isäntälajiksi paljastui Stylodrilus heringianus-harvasukamato, joka kuuluu Lumbriculidae-heimoon. Siian rakkoloision aktinospoori-vaihetta ei ole onnistuttu aikaisemmin havaitsemaan eikä harvasukamatoisäntää ole tunnettu.
Isäntälaji saatiin selville seuraamalla matoyksilöistä tulevaa parveilua kuoppalevyllä.
Loisen kehittymisnopeutta siiassa selvitettiin tutkimalla rakkoloisio-infektiota vuodenaikaisesti kesäkuulta syyskuulle kolmella eri siikakohortilla kalanviljelylaitoksella. Kalat olivat saaneet infektion sisämaan kalanviljelylaitoksessa. Tutkimuksessa selvisi, että uusi kystisukupolvi ilmestyy kaloihin elokuussa ja vaikka hyvin harvoin ensimmäiset infektiot olivat havaittavissa jo toisena kesänä, alkoivat loisen kystit erottua siioista pääasiassa vasta kalan kolmannen kesän aikana.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Development of Henneguya zschokkei (Myxozoa: Myxosporea) actinospores in oligochaetes and plasmodia in whitefish Coregonous lavaretus
Osman, Zul Faizuddin (2013)The aim of this study was to describe the life cycle of H. zschokkei by observing the development of actinospores in oligochaete and the morphological development of H. zschokkei cysts in whitefish. Laboratory observation ... -
Spore-forming parasites infecting muscles of freshwater fishes : ecology and epidemiology
Ahonen, Hanna (University of Jyväskylä, 2017)Fish parasites may potentially harm fisheries and aquaculture. Infected fish are unusable, even though they would not pose a direct risk to human health. The aim of this thesis was to investigate the ecology and ... -
Henneguya zschokkei (Myxozoa) infection in cultured whitefish : Age-dependence, seasonality and distribution within host
Ahonen, Hanna; Koskinen, H.; Valtonen, Tellervo; Taskinen, Jouni (Elsevier BV, 2017)Whitefish (Coregonus lavaretus) is an important species for European fisheries and aquaculture. Recently, the myxosporean Henneguya zschokkei has been observed to infect the muscles of whitefish in fish farms. Plasmodia ... -
Kasvatetun siian (Coregonus lavaretus) ja kirjolohen (Oncorhynchus mykiss) maksa elintarvikkeena
Väänänen, Tuula; Marjomäki, Timo J.; Karjalainen, Juha (Jyväskylän yliopisto, 2020)MAKSAA VAIVAN -hankkeessa selvitettiin kalanviljelyn perkuujätteen, kalanmaksan, hyödyntämisen mahdollisuuksia elintarvikkeena ja ravintoloiden erikoistuotteena. Tavoitteena oli edistää kalanviljelyn maksasivuvirran ... -
Taimenen (Salmo trutta L.) ja siian (Coregonus lavaretus L.) in situ -mädinhaudontakokeet metallikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutusarvioinnissa
Hannula, Maija (2019)Kaivostoiminnalla voi olla huomattavia vaikutuksia makeanveden ekosysteemeihin. Talvivaaran monimetallikaivoksen bioliuotusprosessista lasketaan vesistöihin happamia metalli- ja sulfaattipitoisia jätevesiä. Happamissa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.