Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSaarikoski, Hanna
dc.date.accessioned2010-04-14T12:41:52Z
dc.date.available2010-04-14T12:41:52Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1126606
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23236
dc.description.abstractSiian rakkoloisio (Henneguya zschokkei) on Myxozoa-pääjaksoon kuuluva itiöloinen. Myxozoa-loisilla on monimutkainen elämänkierto, joka pitää sisällään sekä selkärangattoman että selkärankaisen isäntäeliön. Siian rakkoloision pääisäntä on harvasukamato (Oligochaeta) ja väli-isäntä on siika (Coregonus lavaretus). Rakkoloisiota on tavattu mahdollisesti myös muikulla (C. albula). Loisitun kalan lihaksessa on valkoisia ellipsin muotoisia kystejä, joiden sisällä on maitomaista nestettä. Neste sisältää suuren määrän mikroskooppisia kaksihäntäisiä myksospoori-itiöitä. Kalan lihaksessa voi olla useita, jopa satoja erikokoisia kystejä. Loinen aiheuttaa ongelmia niin kalanviljelyssä kuin vapaa-ajankalastuksessakin. RKTL:n mukaan rakkoloisio on yksi tärkeimmistä siian viljelyn kehittymistä haittaavista tekijöistä maassamme. Loisen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi elämänkierron ymmärtäminen on tärkeää. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: a) mikä harvasukamatolaji toimii loisen pääisäntänä, b) mikä on loisen kehittymisnopeus siiassa ja c) mikä on loisen kehittymisnopeus harvasukamadossa? Pro gradu –tutkielmassani selvitettiin loisen harvasukamatoisäntä, kehittymisnopeus harvasukamatoisännässä ja elämänkierto kokeellisin infektoinnein. 3,5 kuukauden kuluttua harvasukamatojen infektoinnista oli ensimmäiset aktinospoorit havaittavissa 8 °C lämpötilassa. 16 °C:ssa ja infektoimattomissa kontrolleissa aktinospooreja ei kehittynyt. Isäntälajiksi paljastui Stylodrilus heringianus-harvasukamato, joka kuuluu Lumbriculidae-heimoon. Siian rakkoloision aktinospoori-vaihetta ei ole onnistuttu aikaisemmin havaitsemaan eikä harvasukamatoisäntää ole tunnettu. Isäntälaji saatiin selville seuraamalla matoyksilöistä tulevaa parveilua kuoppalevyllä. Loisen kehittymisnopeutta siiassa selvitettiin tutkimalla rakkoloisio-infektiota vuodenaikaisesti kesäkuulta syyskuulle kolmella eri siikakohortilla kalanviljelylaitoksella. Kalat olivat saaneet infektion sisämaan kalanviljelylaitoksessa. Tutkimuksessa selvisi, että uusi kystisukupolvi ilmestyy kaloihin elokuussa ja vaikka hyvin harvoin ensimmäiset infektiot olivat havaittavissa jo toisena kesänä, alkoivat loisen kystit erottua siioista pääasiassa vasta kalan kolmannen kesän aikana.
dc.format.extent23 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherHenneguya zschokkei
dc.subject.otherMyxozoa
dc.subject.otherCoregonus lavaretus
dc.subject.otherStylodrilus heringianus
dc.subject.othermyksospoori
dc.subject.otheraktinospoori
dc.titleSiian rakkoloision (Henneguya zschokkei) elämänkierto sekä esiintyminen kalassa ja harvasukamadossa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201004141530
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysosiika
dc.subject.ysoloiset
dc.subject.ysoelämänkaari


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot