Epämukavaa - sepä mukavaa : yhteiskuntafilosofinen tutkielma komiikan, naurun ja väkivallan suhteesta
Tämä tutkielma käsittelee komiikan, naurun ja väkivallan suhdetta. Painotus on ensisijassa komiikan ja naurun mahdollisessa väkivaltaisuudessa, minkä vuoksi kahteen ensimmäiseen käsitteeseen paneudutaan enemmän kuin kolmanteen. Väkivalta otetaan tutkielmassa pitkälti annettuna käsitteenä ja se tulkitaan erittäin laajassa mielessä.
Työn alussa keskitytään avaamaan komiikan käsitettä kolmea erilaista komiikkateoriaa tutkimalla. Ylemmyys-, huojennus-, ja yhteensopimattomuusteoria nähdään tässä tutkielmassa toisiaan tukevina sen sijaan, että niitä pidettäisiin kilpailevina ja toisensa poissulkevina esityksinä. Lukutapa on eklektinen.
Komiikan käsitteen tutkimisen jälkeen siirrytään käsittelemään naurua. Päähuomio tutkimuksessa on komiikan aikaansaamassa naurussa eikä niinkään naurun biologisissa tai fysiologisissa elementeissä. Naurun tarkastelun myötä tutkielman näkökulma avartuu jatkuvasti yksilötasolta laajempaan suuntaan. Nauru katsotaan ensisijaisesti sosiaaliseksi ilmiöksi, minkä myötä aletaan pohtia komiikan ja naurun yhteiskunnallista luonnetta. Keskeisen tärkeän osan tässä yhteydessä saa kulttuuriteollisuuden puitteissa tuotettu nauru. Tällaiseen nauruun merkittävän näkökulman antaa niin kutsutun Frankfurtin koulukunnan ajattelija Theodor W. Adorno.
Naurun tutkimisen jälkeen siirrytään väkivallan pariin. Tutkimuksessa pohditaan, millä eri tavoin komiikka ja nauru näyttäytyvät väkivaltaisina ilmiöinä. Esitetyn aineiston valossa tutkitut ilmiöt vaikuttavat olevan erittäin läheisessä yhteydessä. Toisin kuin arkisen kokemuksen pohjalta voisi luulla, komiikka ja nauru eivät välttämättä ole yksinomaan iloisia ja positiivisia asioita. Komiikan keinoin voidaan esimerkiksi oikeuttaa symbolinen väkivalta, minkä lisäksi komiikka toimii symbolisen väkivallan tekemisen välineenä.
Tutkielman lopussa esitetään, että niin sanotulla syntipukilla vaikuttaisi olevan merkittävä rooli komiikan parissa. Syntipukki-ideaa tarkastelemassa myös erilaiset komiikkateoriat näyttäytyvät mielenkiintoisessa valossa. Johtopäätöksenä ehdotetaan, että komiikkaa ei ole välttämättä syytä pitää pelkästään väkivallan välineenä vaan koomiseksi tekeminen saattaa itsessään olla väkivaltainen teko. Näin ollen komiikan ja väkivallan käsitteet näyttäisivät olevan osaltaan päällekkäiset.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29533]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Psykologista miestutkimusta maskuliinisuuden ja väkivallan suhteesta
Aho, Timo (Westermarck-seura, 2022) -
Bergson ja naurun yhteisöllinen jännite
Telivuo, Julius (Tutkijaliitto, 2021)Artikkelissa selvitetään Henri Bergsonin nauruteoriaa teoksessa Nauru ja arvioidaan sen merkitystä osana Bergsonin filosofiaa yleisemmin. Lisäksi artikkelissa täydennetään Bergsonin nauruteoriaa Gilles Deleuzen, Baruch ... -
Pariterapia väkivallan ehkäisyn keinona : naiset väkivallan tekijöinä
Koskinen, Kaisa; Peltoniemi, Katja (2015)Tämän Pro gradun tarkoitus oli tarjota tietoa naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta ja siihen liittyvistä asenteista pariterapiaistunnossa. Naisten tekemää väkivaltaa on tutkittu erityisesti pariterapiakontekstissa hyvin ... -
Me väkivallan suurkuluttajat : väkivallan merkitys taiteessa ja popkulttuurissa
Pälvirinta, Harri, Tammi, Iida-Maria; Kotilainen, Noora; Niskanen, Pekka (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022)Väkivalta sekä kiehtoo että kauhistuttaa sen katselijaa. Politiikasta taidetta -sarjan webinaarissa pohdittiin väkivallan olemusta ja syitä sille, miksi palaamme väkivaltaisten kuvien äärelle yhä uudelleen. Tässä artikkelissa ... -
Katsaus naisiin kohdistuvan hengellisen väkivallan sukupuolistuneisiin erityispiirteisiin
Luoma, Eevi (2022)Tässä kandidaatintutkielmassa syvennyn erittelemään ja tarkastelemaan naisiin kohdistuvan hengellisen väkivallan sukupuolistuneita erityispiirteitä. Tutkimustehtävänäni tässä tutkielmassa oli integroivan kirjallisuuskatsauksen ...