Bergson ja naurun yhteisöllinen jännite
Telivuo, J. (2021). Bergson ja naurun yhteisöllinen jännite. Tiede ja edistys, 46(3), 177-191. https://doi.org/10.51809/te.112635
Published in
Tiede ja edistysAuthors
Date
2021Copyright
© 2021 Kirjoittaja(t)
Artikkelissa selvitetään Henri Bergsonin nauruteoriaa teoksessa Nauru ja arvioidaan sen merkitystä osana Bergsonin filosofiaa yleisemmin. Lisäksi artikkelissa täydennetään Bergsonin nauruteoriaa Gilles Deleuzen, Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajatusten pohjalta. Bergson analysoi teoksessa komiikan synnyttämää naurua ja näkee tämän elämän reaktiona sitä kangistavia taipumuksia vastaan. Elämän luovan mukautumisen ja sen kangistumisen välisestä jännitteestä käytetään artikkelissa nimitystä ”koominen jännite”. Nauru on Bergsonin mukaan olennaisesti inhimillinen ja yhteisöllinen ilmiö, joka huomauttaa jäsenilleen yhteisön elämän kannalta haitallisista poikkeamista. Komiikka on tämän korjaustoiminnon kehittyneempi muoto, ja artikkelissa esitelläänkin myös Bergsonin esteettistä teoriaa. Taiteen tehtävänä on Bergsonin mukaan avata välittömiä näkymiä todellisuuden piirteisiin, jotka jäävät arkisissa havainnoissamme huomaamatta. Komiikalla on myös tällainen paljastava luonne, mutta se on yhteisöllisen korjausliikkeen palveluksessa. Bergsonin nauruteorian omaperäisenä ansiona on sen dynaaminen lähestymistapa komiikkaan, joka tuo esiin naurun yhteisöllisen luonteen. Lähestymistapa on monipuolisempi ja kattavampi kuin useimmat filosofiset ja psykologiset teoriat naurusta ja komiikasta, jotka keskittyvät muodollisiin määritelmiin ja subjektiiviseen kokemukseen. Artikkelissa ehdotetaan kuitenkin kolmea korjausta Bergsonin teoriaan. Teoriaa pitää täydentää komiikan ajoituksen, laajemman naurukäsityksen ja koomisen jännitteen perustavamman merkityksen osalta. Nämä täydennykset pohjautuvat erityisesti Gilles Deleuzen ajatukseen huumorista intensiteettien taiteena. Lisäksi koomisen jännitteen tarkempaa luonnetta kartoitetaan Spinozan ja Nietzschen ajatusten kautta. Spinozan ajattelusta löytyy jäsennys naurun myönteiselle roolille. Nietzsche taas hahmottelee naurulle laajempaa merkitystä, jossa yhdistyvät Bergsonin esteettiset teemat sekä naurun suhde elinvoiman edistämiseen ja rajoittamiseen.
...
Publisher
TutkijaliittoISSN Search the Publication Forum
0356-3677Keywords
Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/104632955
Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Mahdollisuus filosofisena näennäisongelmana
Lipsanen, Katariina; Myllymaa, Lauri (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2023)Esseessään "Mahdollinen ja todellinen" Bergson keskittyy mahdollisuuden ongelmaan. Bergson esittelee mahdollisuuden käsitteen tavanomaisia käyttötapoja, jotka ovat päätyneet sellaisinaan myös filosofisten pohdintojen ... -
Bergsonin paluu
Hotanen, Juho (Tutkijaliitto, 2021)Henri Bergson (1859–1941) oli 1900-luvun alun tähtifilosofi, joka palkittiin filosofisesta työstään kirjallisuuden Nobel-palkinnolla 1927, kirjoittamatta koskaan kaunokirjallisuutta. Seuraava filosofisukupolvi suhtautui ... -
Intensiivinen tekniikka : välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa
Telivuo, Julius (Suomen filosofinen yhdistys ry, 2020) -
Huumori kukoistaa sodan alla Ukrainassa
Hietalahti, Jarno (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022)Ukrainalaiset kokoontuvat sodan keskellä nauramaan stand up -klubeille. Huumori muistuttaa tarpeettoman kuoleman ja tuhon mielettömyydestä, mutta samalla myös toivosta. -
Epämukavaa - sepä mukavaa : yhteiskuntafilosofinen tutkielma komiikan, naurun ja väkivallan suhteesta
Hietalahti, Jarno (2010)Tämä tutkielma käsittelee komiikan, naurun ja väkivallan suhdetta. Painotus on ensisijassa komiikan ja naurun mahdollisessa väkivaltaisuudessa, minkä vuoksi kahteen ensimmäiseen käsitteeseen paneudutaan enemmän kuin ...