Draaman hiljainen kerronta : parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu oranssi

Abstract

Tutkin työssäni Eeva-Liisa Mannerin näytelmää Poltettu Oranssi (1968) parenteesien kautta. Työni tavoite on osoittaa parenteesien kommunikoiva luonne kyseisessä näytelmässä keskittyen näytelmän kolmeen tapahtumapaikkaan sekä tutkia parenteesien verhoamaa symboliikkaa teok-sessa. Tutkin näytelmän parenteeseja kolmesta eri näkökulmasta: narratiivisesta, symbolisesta ja psy-koanalyyttisesta. Psykoanalyyttisen tutkimuksen ja symbolisen ohella sivuan myös värien ja unien tulkinnan teorioita. Tutkimuksen olen jakanut kolmeen eri osaan tapahtumapaikkojen mukaan: tohtori Frommin työhuone, kauppaneuvos Kleinin olohuone sekä Marina Kleinin oma huone. Työn edetessä osoitan parenteesien narratiivisen potentiaalin näytelmässä perinteisen dialogin tutkimuksen rinnalle. Narratiivisen näkökulman osuus tutkimuksessa keskittyy pohdintaan draaman kertojamahdolli-suuksista ja parenteesien roolista niissä. Päädyn työssäni narratiivisuuden osalta siihen, että kir-jailija voi näyttämöllistää tekstin parenteeseilla, jolloin lukija toimii lukutapahtumassa näkijänä tai ohjaajana. Poltetun Oranssin pitkät parenteesit toimivat monitasoisesti eri tulkintamahdolli-suuksien kannalta ja näytelmän narratiiviset parenteesit kannattelevat tapahtumien kulkua läpi näytelmän. Symbolisen ja psykoanalyyttisen näkökulman avulla avaan parenteesien kautta tarkalla lähilu-vulla esimerkiksi henkilöhahmojen piirteitä sekä Marinan hallusinaation aikana tapahtuvia muu-toksia. Näytelmän kolme huonetta toimivat kaikki omalla tasollaan näytelmän kulussa muuttuen tilanteiden mukaan, mutta erityisen hedelmälliseksi olen todennut unikuvien ja hallusinaatioiden tutkimisen näiden kahden näkökulman avulla. Kokonaisuudessa päädyn työssäni siihen, että parenteesit toimivat hiljaisen kerronnan työkalina, joita ilman teksti ei välittäisi lukijalleen samoja asioita. Vielä lisäksi totean, että parenteesien tutkimisen vähäisyydestä huolimatta niillä on paljon annettavaa draaman tutkimukselle, ja että myös Poltetun Oranssin materiaali tarjoaa paljon tarttumapintaa tästä näkökulmasta.