Strongavidiini - biotiinia sitova merisiilestä peräisin oleva avidiinin kaltainen proteiini
Tekijät
Päivämäärä
2009Biotiinia eli vitamiinia H suurimmalla luonnossa tavatulla ei-kovalenttisella affiniteetilla sitovaa avidiinia ja
sen bakteeriperäistä sukulaisproteiinia streptavidiini käytetään laajasti erilaisissa avidiini-biotiini teknologian
sovellutuksissa. Alun perin avidiini löydettiin kananmunan valkuaisesta ja sen rakenne on myöhemmin
selvitetty tarkasti. Avidiinilla ja streptavidiinilla on monia hyödyllisiä ominaisuuksia. Avidiinin ja
streptavidiinin on havaittu biotiiniin sitouduttuaan olevan erittäin stabiileja proteiineja, jotka kestävät hyvin
mm. proteolyyttisiä entsyymejä ja ne omaavat voimakkaan lämmönkestävyyden. Yksi avidiini koostuu
neljästä samanlaisesta monomeeristä, joista jokainen pystyy sitomaan yhden biotiinimolekyylin.
Avidiinin ja streptavidiinin käyttämisessä on kuitenkin rajoituksia johtuen niiden farmakokineetikasta
ja immunologisista ominaisuuksista. Näihin ongelmiin on pyritty löytämään vastauksia uusista avidiinin
kaltaisista proteiineista, jotka ovat erilaisia mm. fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Avidiniin
kaltaisia proteiineja on löydetty mm. bakteereista, lintujen ja matelijoiden munista, merisiilestä sekä
viimeisimmäksi sienestä. Näitä proteiineja vertailemalla on havaittu proteiinien olevan varsin
konservatiivisia biotiinia sitovalta aminohapposekvenssinsä osalta. Proteiinien ominaisuuksia on tutkittu
myös mutaatiolla, jolloin eri aminohapposekvenssejä on siirretty proteiinista toiseen. Näin on pystytty
parantamaan monia avidiinin ominaisuuksia kuten esimerkiksi lämmönkestävyyttä, säilyttämällä samalla
biotiininsitomiskyky.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin Strongylocentrotus purpuratus merisiilen genomista löydetyn geenin
koodaaman avidiinin kaltaisen proteiinin, strongavidiinin, ominaisuuksia. Strongylocentrotus purpuratus
merisiilestä peräisin olevasta viidestä geenistä ainoastaan yhtä onnistuttiin monistamaan ja sen proteiinia
tuottamaan. Aikaisemmin merisiilestä löydettyjen fibropelliinien, jotka myös ovat avidiinin kaltaisia
proteiineja, ei ole havaittu sitovan biotiinia. Strongavidiinin kuitenkin havaittiin sitovan voimakkaasti
biotiinia.
Strongavidiinia onnistuttiin tuottamaan E. coli bakteerissa ja puhdistamaan 2-iminobiotiinikolumnilla.
Strongavidiinin havaittiin muistuttavan avidiinia rakenteeltaan sekä monilta ominaisuuksiltaan, kuten
biotiinin sitomiskyvyltään. Biotiinin sitomiskyky varmistettiin ITC-mittauksilla (Isothermal titration
calorimetry). Proteiinin muita ominaisuuksia tutkittiin SDS-PAGEn, ELISAn ja immunoblottauksen sekä
Dot-blottauksen avulla. Strongavidiinin isoelektrisen pisteen voitiin havaita eroavan avidiinin ja
streptavidiinin isoelektrisestä pisteestä. Erittäin matala isoelektrinen piste aiheutti mm. sen, että
immunoblottausta ei saatu suoritettua strongavidiinille. Strongavidiinin matala isoelektrinen piste (3,91)
näytti aiheuttavan monessa vaiheessa mittausongelmia.
Lämpökäsitellyissä näytteissä biotiinin sitoutumisen strongavidiinin havaittiin nostavan
strongavidiinin lämmönkestävyyttä. Sitoutumattomassa muodossaan lämmönkestävyys näytti heikommalta
kuin avidiinin ja streptavidiinin lämmönkestävyys.
Strongavidiinilla näyttää esiintyvän ristiinreagoimista avidiinin ja streptavidiinin vasta-aineiden kanssa
Dot-bolttauksella suoritettuna sekä ELISA-mittauksissa. Strongavidiinilla on kolme kysteiinitähdettä ja kaksi
näistä saattaa muodostaa monomeerien sisäisiä rikkisiltoja samalla tavoin kuin avidiinin monomeereissä.
SDS-PAGElla ilman β-merkaptoetanolin pelkistävää vaikututusta suoritetuissa kokeissa, strongavidiini
esiintyi osittain tetrameerisessä muodossa. Tämä viittaa siihen, että strongavidiini muodostaa myös
alayksiköiden välisiä rikkisiltoja.
...
Avidin and its bacterial analogue streptavidin, which both bind to the vitamin biotin with the highest affinity
for non-covalent interactions found in nature, are widely used tools in numerous applications in
(strept)avidin-biotin technology. Avidin was first extracted from chicken egg white and its structure is well
known. Avidin and streptavidin have many useful characteristics. They are very stabile proteins, especially
when bound to biotin. Avidin and streptavidin are resistant to proteolytic enzymes and they have high
thermal stability. Avidin contains four identical avidin monomers, which each bind one biotin molecule.
Although, avidin and streptavidin have become widely used tools in the life sciences, their
pharmacokinetics and immunological defectiveness is limiting this use. These problems have lead to search
of new biotin binding proteins with different physical and chemical properties. Avidin-like proteins have
been found for example in bacteria, bird and reptail eggs, sea urchin and recently in mushrooms. Compared
to avidin, avidin-like proteins have very conserved amino acid sequence in their biotin-binding site.
Characterization of avidin and proteins similar to avidin has been conducted using other avidin-like proteins
as templates in mutations. Modifications have enhanced many properties in avidin, like thermal stability,
without affecting biotin binding ability.
In present study avidin-like protein, named Strongavidin, encoded by a genome sequence from the sea
urchin Strongylocentrotus purpuratus was characterized. Only one gene from original five genes encoding
avidin-like proteins from the sea urchin Strongylocentrotus purpuratus produced successfully. Previously
discovered avidin-like fibropellins from the sea urchin did not bind to biotin. However, strongavidin was
found to bind strongly to biotin.
Strongavidin was produced in E. coli bacteria and purified with 2-iminobiotin column. Strongavidin
resembles avidin by its structure and many characteristics, including biotin binding ability. Biotin binding
capability was verified with Isothermal titration calorimetry (ITC) analysis. Characterization of strongavidin
included also SDS-PAGE, ELISA, immunoblotting and Dot-blotting procedures. Strongavidin diverges from
avidin and streptavidin by its isoelectric point. Due to low isoelectric point, we were not able to perform
immunoblotting to strongavidin. In many procedures, low isolectric point (3,91) of strongavidin appeared to
cause problems.
In heat treatment SDS-PAGE assay strongavidin showed increased thermal stability when bound to
biotin. Furthermore, in the absence of biotin strongavidin seems to have lower thermal stability than avidin
and streptavidin.
In cross reactivity analysis conducted with Dot-blotting and ELISA assay with avidin and streptavidin
antibodies, some cross-reactivity was observed with strongavidin. Strongavidin has three cysteine residues
and two of them, according to the known avidin structure, could form an intramonomeric disulfide bridge.
Additionaly, tetrameric forms were observed in the SDS-PAGE samples boiled in reducing condition in the
absence of β-mercaptoetanol, indicating that strongavidin does have intermonomeric bridges.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Bradavidiinista johdetun bradpeptidin karakterisointi ja soveltuvuus affiniteettikromatografiaan
Grönroos, Toni (2012)Bradavidiini on Bradyrhizobium japonicum bakteerista löydetty avidiinin ja streptaviidiinin kaltainen proteiini. Avidiini on peräisin kanasta ja streptavidiini Streptomyces avidinii bakteerista. Bradavidiinin aminohapposekvenssi ... -
Intracellular delivery of baculovirus and streptavidin-based vectors in vitro : towards novel therapeutic applications
Laakkonen, Johanna (Jyväskylän yliopisto, 2008)Geeniterapia on kokeellinen lääketieteellinen hoitomuoto, jonka pyrkimyksenä on korvata solujen perintöaineksen puuttuva tai vaurioitunut geeni ja sen tuote. Toistaiseksi geeniterapian kliiniset kokeet ovat kohdistuneet ... -
Bifunktionaalisten reagenssien synteesi, ominaisuudet ja sovellukset
Helttunen, Kaisa (2006) -
Avidin engineering : modification of function, oligomerization, stability and structure topology
Nordlund, Henri (Jyväskylän yliopisto, 2003)Avidiini on neljästä samanlaisesta alayksiköstä muodostunut tetrameerinen glykoproteiini, jota esiintyy luontaisesti, pieninä pitoisuuksina, kanan munanvalkuaisessa. Eräs avidiinin merkittävimmistä ominaisuuksista on sen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.