Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorBonsdorff, Monika von
dc.date.accessioned2009-09-18T05:37:46Z
dc.date.available2009-09-18T05:37:46Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.isbn978-951-39-3673-0
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1110846
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21764
dc.description.abstractThe purpose of this study is to investigate personal, health, work, and work-related psychological factors in association with employee intentions of early retirement and continuing to work after retirement in the form of bridge employment. In addition, the study aims to further our understanding of what motivates older employees by investigating age-related differences in employee reward preferences. The study draws upon several theoretical perspectives, including continuity theory, the life course perspective, theories on motivation, and the meaning of work for older employees. Survey data from three individual research projects are used in this study - age management studies consisting of three separate hospital surveys collected from the Central Finland Central Hospital and Kuopio University Hospital, a longitudinal study on aging municipal employees (KVTEL 1981-1997) conducted by the Finnish Institute of Occupational Health between 1981 and 1997 and the Merit Principal Survey data collected by the U.S. Merit Systems Protection Board (MSPB) in 2000.Good perceived health, good work ability and positive work-related psychological factors, such as the absence of negative perceptions about work, reward satisfaction, and high job control and job satisfaction are significantly associated with employee intentions to continue working instead of retiring early. This dissertation looks at gender-differences in the stability of predictors of early retirement intentions. Men seem to be more strongly affected by poor health in older age, whereas women seem to be more affected by the positive and negative psychological aspects of work from mid-life onwards. In addition, there are age-related differences in reward preferences. Older employees prefer financial rewards more than younger employees. Reward preferences and work motivation can partly be interpreted through motivation theories and the meaning of work for older employees.This study highlights the importance of organizational management practices in enabling older individuals to continue working longer. Understanding decisions in late-career in terms of timing, individual choices and psycho-physical entities can help us come to grips with the challenges of the aging workforce in future decades.en
dc.description.abstractMonika von Bonsdorff tutki väitöskirjassaan työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin.Hän osoittaa, että nämä tekijät ovat merkittäviä aina keski-iästä alkaen. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten, työhyvinvointiin liittyvät seikat puolestaan naisten eläkeaikeisiin.Tutkimus osoittaa, että johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla.Von Bonsdorff huomasi suomalaisia sairaanhoitajia tutkiessaan, että palkitsemiseensa tyytyväisillä sairaanhoitajilla on vähemmän eläkeaikeita verrattuna palkitsemiseensa tyytymättömiin.- Myös heikoksi koettuun terveyteen liittyvät seikat saavat hoitajat epäilemään kykyään jatkaa työssään aina 63 vuoden ikään saakka, von Bonsdorff huomauttaa.Von Bonsdorff tutki myös suomalaisten sairaanhoitajien mielipiteitä palkitsemisesta. Hieman yllättäen ikääntyneet hoitajat arvostavat rahallista palkitsemista nuoria hoitajia enemmän.- Kaikki tutkimukseen osallistuneet arvostivat suuresti kaikkea palkitsemista, myös ei-rahallista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä sairaanhoitajia. Toisaalta, kunta-alan palkkausjärjestelmä palkitsi aina vuoteen 2004 saakka työntekijöitä työvuosien mukaan, von Bonsdorff kuvailee.Iäkkäät hoitajat ovat yleensä toimineet vuosikymmenten ajan työssään ja saattavat pitää rahallista palkitsemista osoituksena siitä, että työnantaja arvostaa heidän osaamistaan ja kokemustaan.Eläkeaikeita tutkittiin laajemmin kunta-alan työntekijöiden pitkittäistutkimuksessa. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustivat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita.- Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, von Bonsdorff sanoo.Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työnvälttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita.Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta. Tutkittaessa yhdysvaltalaisten valtion työntekijöiden työssäjatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä.Von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa niin sanotussa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa.- Monet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten viimeaikaiset toimet puhuvat siltatyön yleistymisen puolesta, toteaa von Bonsdorff.Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa yksilötasoista tutkimusaineistoa.fi
dc.format.extent86 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in business and economics
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3644-0
dc.subject.othereläköityminen
dc.subject.otherbridge employment
dc.subject.otherearly retirement
dc.subject.otherolder employees
dc.subject.othercontinuity theory
dc.titleIntentions of early retirement and continuing to work among middle-aged and older employees
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3673-0
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylä University School of Business and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineJohtaminenfi
dc.relation.issn1457-1986
dc.relation.numberinseries83
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysotyöntekijät
dc.subject.ysosairaanhoitajat
dc.subject.ysotyöura
dc.subject.ysovarhaiseläkkeet
dc.subject.ysoeläkkeet
dc.subject.ysohenkilöstöjohtaminen
dc.subject.ysojohtaminen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot