Language ideologies in the Romanian Banat : analysis of interviews and academic writings among the Hungarians and Germans

Abstract

This is an introduction to a compilation of six articles on language ideologies in the Romanian Banat. My dissertation was initiated by fieldwork in the area, resulting to a database of interviews among the Hungarian and German inhabitants. This data is compared to intellectual writings. With regards to researcher position, I identify myself as a traveler in the area and as a foreign scholar. The analytical framework of this study draws from the study of Language Ideologies and Conversation Analysis.Here, language ideologies are broadly defined as metalinguistic discourse or talk about language. In the analysis of interviews, conversation analysis is used, in order to analyze the emergent character of language ideologies in interviews. The analysis indicates, that also language ideologies have a foundation in interaction and in the normative frameworks that speakers invoke in and through their talk.In the articles certain interactional structures are analyzed as possible sites for certain language ideology related phenomena. Among others, a peculiar form of a repair sequence is used to collaboratively evaluate a language form as inferior. Further results of this study show, that among the local Hungarian and German inhabitants multilingualism is considered ideal.In contrast, the intellectual writings, presenting an elite and national view, tend to emphasize conflict. Further, the local Hungarian variety is seen negatively both by its speakers and by Hungarian intellectuals, whereas the local German variety is considered as a valued part of the regional identity.In future projects the historical connections of current discourses and language ideologies of other groups in the area could be explored. It would be profitable also to supplement my work with longer-term fieldwork in the area.

Baanaatti on Keski-Euroopassa sijaitseva historiallinen alue, joka jakaantuu nykyään kolmen valtion, Romanian, Serbian ja Unkarin, seuduille. Baanaatin alueella on pitkä monikielisyyden historia. Suuria historiallisia ja nykyään alueella asuvia ryhmiä Romanian Baanaatissa ovat romanialaiset, unkarilaiset ja saksalaiset. Petteri Laihonen sel­vittää väitöskirjassaan, miten Baanaatin kielet ja monikielisyys esitetään toisaalta kirjoittavan eliitin teksteissä ja toisaalta paikallisten tavallisten ihmisten haastatteluissa. Tutkimus perustuu professori Bo Lönnqvistin johtamiin kenttätöihin (1997− 2000) alueen unkarin- ja saksankielisten parissa. Laihonen kiinnitti tutkimuksessaan erityistä huomiota siihen, että kielikäsitykset riippuvat usein puhekumppanista ja ovat sidottuja puhe­tilan­tee­seen.Laihosen käyttämissä haastatteluissa monikielisyyttä pidettiin ihanteena. Baanaatissa asuvat tavalliset ihmiset näkevät monikielisyyden ja monikulttuurisuuden paikallista identiteettiä vahvistavina positiivisina tekijöinä. Kuitenkin kirjoitetuissa teksteissä Baanaatin kielten esitetään kamppailevan ja kilpailevan keskenään. Tekstit kuvaavat Baanaatia yleensä kansallisesta näkökulmasta, ja näin ne kertovat yhden valitun kielen ”voitoista ja tappioista”, tähdentää Laihonen.Laihosen väitöskirja toi esille sen, että näkemykset kielistä ovat moninaisia ja erilaisia jopa kieliryhmien sisällä. Esimerkiksi kaupunkilaiset saksankieliset ovat tutkimuksen tulosten mukaan hyvinkin monikielisiä ja monikulttuurisia, kun taas kylissä asuvat saksalaiset ovat usein vahvasti sitoutuneet saksankieliseen kulttuuriin. Laihonen myös havaitsi, että käsitykset omastakin kielimuodosta saattoivat erota. Unkarinkieliset usein häpeävät omaa kielimuotoaan ja nimittävät sitä epäpuhtaaksi sekakieleksi, Laihonen selventää. Kuitenkin samat tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat ylpeitä paikallisista saksan murteista, joita käytetään laajasti myös paikallisista asioista kirjoitettaessa.Laihonen kiinnittää tutkimuksessaan huomiota siihen, miten suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus ja monikielisyys esiintyvät kieli-ideologiana Euroopassa. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian koko alueella monikielisyys oli yleistä, mutta kansallisvaltioiden nousun myötä ilmapiiri on kuitenkin kääntynyt koko Euroopassa jyrkästi monikielisyyttä vastaan. Tutkimus osoittaa, miten ruohonjuuritason positiivinen asenne monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta kohtaan on säilynyt ja miten kansalliset älymystöt kuitenkin jättävät sen huomiotta. Baanaatin esimerkki on käyttökelpoinen, sillä se edistää eurooppalaista yhteisöllistä kielellistä moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta, Laihonen toteaa.