American family culture of the mid- 20th century : Gender roles, marriage and child-parent relationship as portrayed in fact and fiction

Abstract

J.D. Salingerin romaania The Catcher in the Rye on kutsuttu amerikkalaiseksi klassikkoteokseksi. Sitä on opiskeltu kouluissa kautta Amerikan ja myös muualla maailmalla, mutta samalla myös haastettu oikeuteen ja estetty sen käyttö opetuksessa. Tätä ristiriitaista teosta ja sen kirjailijaa on tutkittu ja niistä on kirjoitettu paljon. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena oli romaanin välittämä kuva 1900-luvun puolivälin amerikkalaisesta perhekulttuurista, jota ei ilmeisesti juurikaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea selvittää kuinka romaani esittää sukupuoliroolit avioliiton sisällä, itse avioliittoinstituution sekä lasten ja vanhempien väliset suhteet toisen maailmansodan jälkeisessä Amerikassa. Tutkimuksessa oli läsnä myös vertaileva näkökulma, sillä romaanin välittämää kuvaa verrattiin aiempiin kulttuurintutkimuksen parissa tehtyihin tutkimuksiin. Tämän laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin romaania The Catcher in the Rye, jota kutsuttiin fiktiiviseksi aineistoksi, sekä aiempia amerikkalaiseen perhekulttuuriin keskittyneitä tutkimuksia, joita kutsuttiin historialliseksi aineistoksi. Fiktiivisestä aineistosta poimittiin näytteitä, jotka kertoivat siitä, kuinka kirjailija kuvailee oman aikansa ja kulttuurinsa perhettä. Näytteiden analysoimisessa käytettiin hyväksi diskurssianalyysin ja narratiivisen analyysin keinoja. Tärkeimmiksi osoittautuivat sanaston, tekstin rakenteen ja toiston analysoiminen. Tutkimustuloksia verrattiin historiallisen aineiston välittämään kuvaan amerikkalaisesta sodanjälkeisestä perhekulttuurista ja etsittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tulokset osoittivat, että Salingerin kuvaus oman aikansa perhekulttuurista vastaa melko hyvin historiallisen aineiston kuvausta. Sekä romaanin että historiallisen aineiston mukaan avioliittoinstituutio oli kriisissä sodan jälkeen, ja avioerot lisääntyivät runsaasti. Samalla myös avioliitot lisääntyivät. Tämä toisaalta optimistinen ja toisaalta pessimistinen kuva amerikkalaisesta perhekulttuurista oli nähtävissä sekä fiktiivisessä että historiallisessa aineistossa. Näin oli myös lasten ja vanhempien välisen siteen suhteen; molemmat aineistot kertoivat, että lapset olivat läheisempiä äitiensä kun isiensä kanssa. Sukupuoliroolien suhteen aineistot erosivat hieman. Romaanin esittämä kuvaus kertoi, että äitien rooli oli tuohon aikaan pysyä kotona lasten kanssa ja huolehtia taloudesta, kun taas miehet kävivät töissä ja elättivät perheensä. Historiallinen aineisto puolestaan osoitti, että juuri 1950-luvulla naimisissa olevat naiset alkoivat työskennellä yhä suuremmissa määrin. Salingerin ristiriitainen kuvaus aikansa amerikkalaisesta perhekulttuurista on todenmukainen. Erilaisia tuloksia voitaisiin kuitenkin saada, jos tutkimuskohteena olisi köyhä tai maalla asuva perhe, sillä Salinger ja tämä tutkimus ovat keskittyneet rikkaaseen kaupunkilaisperheeseen. Myös vertailu modernin perhekulttuurin kanssa tarjoaisi mielenkiintoisen näkökulman.