Kansa, kansallisuus ja sivistys

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä kansakunnalle, kansalliselle kulttuurille ja niiden kehittymisen edellytyksille annettiin sanomalehti Suomettaressa vuonna 1863. Samana vuonna pidetyt, autonomian ajan toiset valtiopäivät on määritelty keskeiseksi tapahtumaksi Suomen valtiolliselle olemassaololle. Niiden lähestyminen vilkastutti lehdistön kirjoittelua tärkeinä pidetyistä asioista. Suometar oli tuolloin yksi suurimmista sanomalehdistä ja tärkein fennomaanilehti. Artikkelissa Suometarta analysoidaan kansallisuuden tulkkina tuoden esille julkisen keskustelun ulottuvuuksia kulttuurisena elämänmallin välittäjänä ja historiatulkintojen tuottajana. Huomion kohteeksi nousevat kansa-käsitysten poliittisuus sekä kysymys sivistymisestä, jota käytettiin lehdessä ikään kuin kulttuuri-sanan synonyyminä.