Kreatiinin käytön vaikutukset aitahyppelykuormituksen jälkeiseen lihasvaurioon
Juha-Pekka Kulmala. 2008. Kreatiinin käytön vaikutukset aitahyppelykuormituksen jälkeiseen lihasvaurioon. Liikuntafysiologian kandidaatin tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 38 s., 1 liite Kreatiini on yksi suosituimmista lisäravinteista ja sen vaikutukset suorituskykyyn ja kehon koostumukseen tiedetään tarkasti. Kreatiinin vaikutuksista lihasvaurioon on sen sijaan varsin vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vähentääkö kreatiinin käyttö aitahyppelykuormituksen jälkeistä lihasvauriota. Koehenkilöinä oli neljä liikunnallisesti aktiivista miestä (ikä 25,5 ± 1 v., pituus 178 ± 5 cm, paino 75,8 ± 8,4 kg). Tutkimuksessa käytettiin sokkoutettua ristikkäiskoeasetelmaa, jossa kaksi koehenkilöä nauttivat ensin viisi vuorokautta kreatiinia (20 g/vrk) ja kaksi henkilöä saman määrän placeboaine. Tämän jälkeen pidettiin kuukauden mittainen huuhtoutumisjakso, jonka jälkeen ryhmien osat vaihtuivat. Viiden vuorokauden lisäravinnejakson jälkeen koehenkilöt tekivät aitahyppelykuormituksen (3x50 aitaa) lihasvaurioiden aikaansaamiseksi. Ennen aitahyppelyä sekä heti, 0,5 tuntia ja 48 tuntia aitahyppelyn jälkeen suoritettiin mittaukset, joissa tarkasteltavia suorituskykymuuttujia olivat reaktiivisuushyppelyn teho, kevennyshypyn korkeus sekä jalkojen ojentajalihasten isometrinen maksimivoima. Laskimoverinäytteistä määritettiin veren kreatiinikinaasin (CK) aktiivisuus sekä sormenpääverinäytteestä veren laktaattipitoisuus. Lisäksi määritettiin väsymystä ja jalkojen lihasarkuutta subjektiivisten tuntemusten avulla sekä mitattiin kehon paino ja koostumus bioimpedanssilaitteella ja rasvapihdeillä. Tulosten tilastollinen analysointi suoritettiin SPSS 15.0 -ohjelmalla käyttäen toistettujen mittausten varianssianalyysiä. Reaktiivisuushyppelyn teho verrattuna aitahyppelyä edeltäneeseen tilanteeseen aleni heti kuormituksen jälkeen placeboryhmällä 16 % (p<0.05) ja 0,5 tunnin kohdalla 13 % (p<0.01). Kreatiiniryhmällä teho aleni heti kuormituksen jälkeen 13 % ja 0,5 tunnin kohdalla 7 %. Parannusta 0,5 tunnin testistä viimeiseen 48 tunnin testiin tapahtui placeboryhmällä kreatiiniryhmää enemmän (13 % vs. 3 %, p<0.05). Kevennyshypyssä, isometrisessä maksimivoimassa sekä veren CK-aktiivisuudessa ei tapahtunut muutoksia eri mittauksien eikä ryhmien välillä. Veren laktaattipitoisuus heti kuormituksen jälkeen oli placeboryhmällä 18% korkeampi (4,7 vs. 3,8 mmol/l) verrattuna kreatiiniryhmään, mutta tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Väsymyksen tunne asteikolla 0- 6 mitattuna kasvoi heti kuormituksen jälkeen perustasosta sekä kreatiiniryhmällä 0,75 _ 3,5 (p<0.01) että placeboryhmällä 1 _ 3,25 (p<0.05). Jalkojen kivuntuntemus asteikolla 0-6 heti kuormituksen jälkeen lisääntyi kreatiiniryhmällä 0,25 _ 1,5 (p<0.05) ja pysyi samalla tasolla sekä 0,5 h (p<0,05) että 48 h kohdalla. Placeboryhmällä jalkojen lihasarkuus nousi heti kuormituksen jälkeen 0,25 _ 1,75 (p<0,05) ja oli 0,5 h kohdalla 1,5 (p<0,05) ja 48 h kohdalla 1,25. Ryhmien välillä ei ollut eroja väsymyksen eikä lihasarkuuden tuntemuksessa. Kehon paino nousi kreatiiniryhmällä merkitsevästi viiden vuorokauden jakson aikana 75,8 kg _ 77,4 kg, (p<0.05). Kehon koostumuksessa ei havaittu muutoksia. Tämän tutkimuksen perusteella viiden vuorokauden kreatiinilataus lisää kehon painoa ja saattaa vähentää laktaatin tuottoa intensiivisessä urheilusuorituksessa. Kreatiinin vaikutuksista lihasvaurioihin ei voida tehdä johtopäätöksiä niiden vähyydestä johtuen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Paikallisten polttoaineiden tuotannon ja käytön aluetaloudelliset vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa
Storhammar, Esa; Mukkala, Kirsi (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 2014) -
Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen
Salmijärvi, Hanna (2007)Salmijärvi, Hanna 2007. Aktiivisen palautumisen vaikutus hypertrofisen voimaharjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Liikuntafysiologia. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, 41 s. Tutkimuksen ... -
Resilienssi jääkiekkoilijoiden sopeutumisessa urheilu-uran jälkeiseen elämään
Ahlqvist, Aleksis (2019)Tutkimuksessa on tarkasteltu entisten ammattijääkiekkoilijoiden uranvaihdosprosessia. Teoreettisina viitekehyksinä on käytetty transteoreettista muutosvaihemallia, joka toimii tutkimuksen ajallisena jäsennyksenä sekä ... -
Sukupuolipuhe eron jälkeiseen vainoamiseen syyllistyneiden miesten haastatteluissa
Kaikkonen, Salla; Saukkoriipi, Viola (2017)Vainoaminen ei ole uusi ilmiö, vaikka onkin suhteellisen uusi rikosnimike Suomessa. Tutkimuksemme on osa VIOLA – Väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n vuosina 2012-2017 toteutettua Varjo-projektia, ... -
Aerobisen kunnon vaikutus toistuvaan sprinttiluistelukykyyn, simuloidun jääkiekko-ottelun aikaiseen liikkumiseen sekä ottelun jälkeiseen fyysisen suorituskyvyn pitkäaikaiseen palautumiseen
Viitanen, Waltteri (2022)Joukkuepalloilulajeissa vaaditaan kykyä toistaa lyhyitä maksimaalisia työjaksoja, mikä edellyttää sekä aerobista että anaerobista energiantuottokapasiteettia. Viime vuosina aerobisen kunnon merkitystä on voimakkaasti ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.