Rehtoreiden kertoma johtajuus ja johtajaidentiteetti
Rehtoreiden kertoma johtajuus rakentuu rehtorin ja toimintaympäristön välisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutustilanteissa rehtorit kokevat ristiriitaisia odotuksia eivätkä aina kykene tai halua vastata odotuksiin. Ristiriidat odotusten ja rehtoreiden oman tahtotilan välillä johtuvat ihmisten erilaisista näkemyksistä siitä minkälaista on hyvä, tehokas ja toivottu johtajuus. Näkemykset oppilaitoksen hyvästä johtajuudesta syntyvät ihmisten omien kokemusten ja yhteiskunnassa vallitsevien ja voimakkaimmin julkisuudessa esillä olevien esimerkkien ja kirjoitusten perusteella. Suomalaisen koulun johtamisen kuuliaisuutta ja esivaltaa kunnioittavat perinteet vaikuttavat niin ikään niihin odotuksiin, joita koulun johtajille asetetaan.Nämä tiedot käyvät ilmi Helena Ahosen väitöskirjasta, jossa hän on tutkinut rehtoreiden kertomaa johtajuutta ja johtajaidentiteettiä. Tutkimukseen osallistui 14 erilaisissa kouluissa tai oppilaitoksissa työskentelevää rehtoria, joiden kirjoittamia elämänkertomuksia sekä haastattelukertomuksia Ahonen on analysoinut kerronnallisten menetelmien avulla.- Omaa johtajaidentiteettiään rehtorit rakentavat ratkaisemalla omien periaatteidensa ja johtajuudelle asetettavien odotusten välisiä jännitteitä. Rehtorit kertovat olevansa muun muassa lasten tulevaisuuden puolustajia, opetus- ja kasvatustyön mahdollistajia, muutoksentekijöitä ja esitaistelijoita, Ahonen kertoo.Rehtorit kuvaavat myös toimivansa ristiriitaisissakin tilanteissa johtajana opetus- ja kasvatustyön arvoperustan mukaisesti. Julkisuudessa ihannoidun, vahvan karismaattisen johtajuuden rehtorit kokevat itselleen vieraaksi. Opettajuudesta luopumisen ja opettajaidentiteetistä siirtymisen johtajuuteen sekä oman johtajaidentiteetin muodostumista rehtorit kuvaavat muutosprosessina, jossa on siirryttävä katsomaan asioita eri perspektiivistä.- Oppilaitosjohtajuutta voidaan uudistaa vaikuttamalla sekä rehtorin että muiden oppilaitoksessa toimivien käsityksiin hyvästä johtajuudesta ja sen rakentumisesta. Hyvän johtajuuden edellytyksenä on, että sekä rehtori että myös muut oppilaitoksessa toimivat tiedostavat, että johtajuus rakentuu sosiaalisissa tilanteissa ja haluavat olla vaikuttamassa sen muodostumiseen, Ahonen huomauttaa.Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää oppilaitosjohdolle suunnatun perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Tulokset voivat olla tukemassa myös yksittäisten rehtoreiden henkilökohtaisessa, oman johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.
...
The purpose of this study is to describe how leadership in educational institution settings is constructed, and to characterize leader identity as narrated by headmasters. The key questions of the study focus on two areas: How do headmasters narrate leadership in educational institutions and their own leader identity? This is a leadership study, and it belongs specifically to the research field of socially constructed leadership. Secondly, this is an identity study, because it examines headmasters’ narratives of leader identity. The research results can be used to develop leadership in educational institutions and to develop the vocational skills of headmasters.14 headmasters participated in the study, and the research material is largely made up of the life stories they wrote. Additional research material was gathered by interviewing headmasters of various schools. Narrative research methods were used in the analysis of the life stories and interviews. The study discusses the headmasters’ leadership functions, educational institutions as social spaces, the autonomy of the headmasters’ definitions of leadership, the construction of leadership in the educational community, and the headmasters’ narrative of leader identity.The results indicate that leadership is constructed in a process of social interaction, the actors of which are the headmaster and the other members of the school community. Various interest groups of the school, such as parents of the students, also have an effect on the leadership of the institution. The headmaster’s and other work community members’ views on leadership affect the construction of leadership. Individual views on leadership are formed from the school’s leadership tradition and from leadership discourse upheld by business management research.As a conclusion it can be stated that leadership in educational institutions can be reformed by increasing the leadership awareness of the entire school community. According to the conclusions, engaging personnel in leadership discourse builds a collective view of leadership quality and encourages commitment to mutually set goals.
...
Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-3453-8ISSN Search the Publication Forum
0075-4625Metadata
Show full item recordCollections
- Väitöskirjat [3598]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Rehtoreiden kokemuksia johtajuudesta
Pätiälä, Annika (2013) -
The role of the principal's instructional leadership at schools in Indonesia
Firmaningsih-Kolu, Yunita (2016)The education system in Indonesia, based on Ministry of National Education, has been performing instructional leadership as a major part of the effective school leaders’ behavior. One of the goals of instructional leadership ... -
An exploration into the applicability of school principals' training on the principals' leadership practices in Finland
Kakon Montua Ajua, Shantal (2012)Quality leadership preparation has been shown to have positive influences on leadership practices of graduates. With five formal categories of leadership training programmes in the decentralized Finnish educational system, ... -
Distributed leadership in Finnish and Shanghai schools
Tian, Meng (University of Jyväskylä, 2016)The present research employed mixed-methods approach to further theorise distributed leadership and to investigate its manifestations in Finnish and Shanghai schools. The whole research comprised two phases. The first ... -
Rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksessä
Mansikka, Niko (2024)Tutkielman aihe, suomalaisten peruskoulun rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään, on ajankohtainen. Tekoäly on jo muuttanut työntekoa ja johtamista, ja sen muutosvaikutusten ennustetaan kasvavan edelleen (Rouhiainen, ...