Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRuusunen, Aimo
dc.date.accessioned2008-10-20T06:18:49Z
dc.date.available2008-10-20T06:18:49Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.isbn978-951-39-3364-7
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1071611
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18993
dc.description.abstractAimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona 1960-luvun puolivälistä alkaen.- Kansandemokraattisissa sanomalehdissä vaiettiin joistakin Neuvostoliiton kannalta epäedullisista asioista, vaikka sellaisistakin eräissä kriisitapauksissa kerrottiin, Ruusunen kertoo.Tämän lehtiryhmän toimittajat olivat kahden erilaisen kulttuurin välisellä rajapinnalla ja sen tulkkeina erikoisessa asemassa. Toisaalta heillä oli paljon mahdollisuuksia tiedon saantiin, toisaalta heillä oli ideologisia esteitä asioiden julkiseen pohdintaan. Kansandemokraattisten lehtien lukijat saivat paljon tietoa Neuvostoliitosta, mutta sen suhteuttaminen maan todellisuuteen oli ilmeisen vaikeaa. Selvimmin sosialistien maiden väliset ja sisäiset ristiriidat paljastuivat lehdissä Tšekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien yhteydessä.Näiden lehtien toimittajille Neuvostoliitto ei ollut vain maantieteellisesti läheinen naapurimaa, vaan myös ideologisesti läheinen kumppani. Tämän lehdistön lähtökohdat liittyivät Venäjän lokakuun vallankumouksen ja Suomen sisällissodan luomaan tilanteeseen. Ruusunen hahmottaa myös journalismin historiallista taustaa sekä ajankohdan Neuvostoliiton todellisuutta. Historiallisen taustan ja toimittajien työn kehysten ymmärtämiseksi hän luo katsauksen Neuvostoliiton julkisuus- ja tiedonvälityskäytäntöihin.Tutkimuksen aineiston runko on kahdeksan sanomalehden sisältö vuosina 1964-1973. Sitä on tutkittu etsien toimittajien tapaa ymmärtää asioita ja valita aineistoa julkaistavaksi lähinnä neljän teeman pohjalta. Niitä ovat Neuvostoliiton puolue- ja valtiojohtaja Nikita Hruštšovin erottaminen (1964), Tšekkoslovakian tapahtumat (1968) ja V. Leninin syntymän 100-vuotisjuhlinta (1970).- Neljäs teema sisältää mielipiteen- ja uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Niissä paljastuu suomalaisen kansandemokraattisen lehdistön halu samaistaa uskonnollinen toiminta neuvostovastaisuuteen, Ruusunen havaitsi.Lisäksi Ruusunen analysoi näiden lehtien pääkirjoituksia. Tässä aineistossa eniten käsitellyiksi aiheiksi osoittautuivat Neuvostoliiton sisä- ja ulkopolitiikka, Suomen ja Neuvostoliiton kauppa- ja muut suhteet sekä ns. neuvostovastaiset ilmiöt Suomessa. Sisäpolitiikkaa käsiteltiin kuitenkin lähinnä vain vuonna 1964 ja neuvostovastaisia ilmiöitä vain vuosina 1964 ja 1970.- Eri ajankohtien erot selittyvät suurelta osin ajan tapahtumien perusteella, Ruusunen arvioi.Erikseen tutkimuksessa on selvitetty joidenkin kansandemokraattisten toimittajien työuraa ja suhdetta Neuvostoliittoon. Ruususen tutkimuksen kohteina olivat muun muassa Kerttu Kauniskangas, Jorma Simpura, Aili Mäkinen, Urho Jokinen ja Antti Kovanen.fi
dc.description.abstractThe object of this thesis is to explore how a foreign culture was interpreted in communist and pro-communist, the so-called people’s democratic daily press in Finland during the cold war era. To the journalists working for these newspapers, the USSR was not just a next-door neighbour by geographical proximity; it was also a close ideological ally.To understand both the underlying history and the framework of this journalism, I have included a survey of the main developments in Soviet domestic and foreign policies within the relevant time frame, together with an overview of the country’s practices regarding right-of-access and public communication. The source material consists of relevant literature and, to some extent, interviews.For the main body of the journalistic study I have taken the contents of eight different dailies between 1964 and 1973. A qualitative analysis based on four main themes was applied to the source material, in order to establish how the journalists understood things and selected materials for publication. These are: the discharge of Soviet leader Nikita Khrushchev in 1964, the Czechoslovakian crisis of 1968, and the centenary celebrations of V.I. Lenin in 1970. The fourth theme concerns issues dealing with freedom of opinion and religion.Further, I have applied a quantitative analysis to the editorials from the pertinent months of 1964, 1966, 1970, and 1973. The most frequent items to appear in print turned out to deal with Soviet domestic and foreign affairs, Finno-Russian trade and other relations, as well as the so-called anti-Soviet occurrences evident in Finland. However, Soviet internal affairs only made the news mainly in 1964; ditto anti-Soviet occurrences, which appeared also in 1970. Further, special attention has also been paid to the careers and Soviet relations of certain journalists.I discovered ideological and other dependencies which caused communist and pro-communist journalists to adopt almost a wall of silence with regard to unfavourable reporting on Soviet-related matters, although in some instances even this news material made it to print. The journalists studied here existed on a curious boundary surface where, on the one hand, information was readily available for gathering but, on the other, ideological barriers hindered any open approach in dealing with the issues. Their readers came to learn a lot about USSR, but were apparently at pains as to how to reconcile information received with reality. The Czechoslovakian crisis of 1968 served as an eye-opener to the existing discords and conflicts within and between the Eastern Bloc countries that could no longer be hushed upen
dc.format.extent305 sivua
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in humanities
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3285-5
dc.subject.otherKauniskangas, Kerttu
dc.subject.otherSimpura, Jorma
dc.subject.otherMäkinen, Aili
dc.subject.otherJokinen, Urho
dc.subject.otherKovanen, Antti
dc.subject.otherSuomen kansan demokraattinen liitto
dc.subject.otherSuomen kommunistinen puolue
dc.titleTodeksi uskottua : kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3364-7
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.relation.issn1459-4331
dc.relation.numberinseries100
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.yso1964-1973
dc.subject.yso1960-luku
dc.subject.yso1970-luku
dc.subject.ysopoliittinen journalismi
dc.subject.ysokansandemokratia
dc.subject.ysovasemmistolaisuus
dc.subject.ysotoimittajat
dc.subject.ysovasemmistopuolueet
dc.subject.ysopuoluelehdet
dc.subject.ysokulttuuripolitiikka
dc.subject.ysopoliittinen kulttuuri
dc.subject.ysopoliittinen historia
dc.subject.ysoideologiat
dc.subject.ysokylmä sota
dc.subject.ysojournalismi
dc.subject.ysosanomalehdet
dc.subject.ysolehdistö
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysotyöväenlehdet
dc.subject.ysosisällönanalyysi
dc.subject.ysolehdistökirjoittelu
dc.subject.ysokirjeenvaihtajat
dc.subject.ysotiedonvälitys
dc.subject.ysosisäpolitiikka
dc.subject.ysoulkopolitiikka
dc.subject.ysokansainväliset suhteet
dc.subject.ysoSuomi
dc.subject.ysoNeuvostoliitto


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot