Lukijakunnan rajamailla : sanomalehden muuttuvat merkitykset arjessa

Abstract

Nykymuotoiset sanomalehdet mahtuvat yhä harvemman kansalaisen arkeen. Lehdet ovat hankalia luodakseen joka-aamuisen lukemisrutiinin kiireisille, liikkuville ja sähköisiin välineisiin tottuneille ihmisille, eivätkä lehdet herätä enää kiinnostusta perinteisillä aihe- ja käsittelytavoillaan. Sanomalehtien uskollisiin lukijakuntiin näyttää ilmaantuvan murtumia.Sanomalehtien ei-tilaajat kokevat markkinoituneessa mediabisneksessä itsensä valikoiviksi kuluttaja-asiakkaiksi, joilla on valta päättää tilaako lehden vai ei. Kaikki eivät pidä kansalaisuutensa ehtona sanomalehden säännöllistä tilausta, vaikka siihen saisi tarvittaessa toimeentulotukeakin. Pätkätöiden luomassa epävarmuudessa lehden hinta mielletään korkeaksi sen tarjoamaan tietoon ja hyötyyn nähden. Sanomalehti korvataan helpommin ja edullisemmin saatavilla, usein viihteellisillä mediavälineillä.Nämä tulokset selviävät Erkki Hujasen väitöskirjasta, jossa hän tutki sanomalehtien ei-tilaajien suhdetta asuinpaikkakuntansa seitsenpäiväiseen ykköslehteen. Tutkimus selvittää samalla sanomalehden muuttuvaa asemaa media- ja yleisömarkkinoilla.Päivälehti elää murrosvaiheessa, jolloin sen idea ja tarkoitus ovat muuttumassa. Sanomalehtien levikkien lasku eli levikkieroosio haastaa erityisesti suomalaisen maakuntalehden lajityyppinä. Jos lehti tavoittaa aikaisempaa vähemmän uusia väestöryhmiä katoavien tilalle, lehdet saattavat menettää myös mainostajien kiinnostuksen. Kannattavuuden lasku voi samalla heikentää journalistista laatua, mikä taas heikentää julkista keskustelua, yhteisöllisyyttä ja sananvapauden toteutumista.Hujasen mukaan journalismin kiinnostavuutta lisää, että lehdet luottavat asiantuntijatiedon rinnalla kokemukselliseen arkitietoon. Se lisää journalismin havainnollisuutta ja ankkuroi lukijakunnan samastumaan sanomalehteen. Ei-tilaajat odottavat laatulehdeltä linjakkuutta, mutta eivät hallitsevaa asennetta. Lukija kaipaa kirjoittajalta syvällistä analyysia ymmärtääkseen itse asioita, ei valmiita vastauksia tai ohjeita. Juttujen määrää sanomalehtiin on turha enää lisätä, kaivataan pikemminkin uudenlaista paneutuvaa laatua. Hujanen ennustaa, että sanomalehti ja aikakauslehti lähestyvät muodoiltaan, sisällöiltään ja käsittelytavoiltaan toisiaan.

The study examines Finns’ attitudes towards newspapers, and, more specifically, towards the basic type of Finnish newspaper, the regional daily, in the context of declining circulation numbers. The study seeks to understand the kinds of meanings non-subscribers attach to daily newspapers and their journalism. The study also investigates the changing position of the newspaper within the media market.For its theoretical framework, the study utilises the ethnographic approach to research on audiences of mass communication. The primary data of the study consists of interviews of people not subscribing to their regional newspaper. Applying the method of data-sensitive grounded theory, the study examines the interviewees’ speech in terms of the kinds of meanings they attach to their actions in relation to the newspaper. In addition to the qualitative thematic and in-depth interviews, questionnaires have been used.The study shows that the daily newspaper is going through a phase of cultural erosion which consequently changes its idea and purpose. Similarly, the readership of newspapers is gaining new shades of meaning. Non-subscription of newspapers may reduce the profitability of newspapers and dilute their journalistic quality, which in turn may impair public debate and hamper the realisation of freedom of speech.The number of subscribers is further diminished due to the weak credibility of newspapers. The newspaper is perceived as following the political elite, and due to its regionalism fails to touch those who have migrated to the circulation area of their regional newspaper from elsewhere. Due to their busy and unstable way of life, people have difficulty finding either the time or the grounds for subscribing to a newspaper. The cost of a newspaper is perceived as high compared to the benefits it offers. Furthermore, the broadsheet format is considered inconvenient and the subscription conditions rigid. The non-subscribers living on the fringe of readership still read newspapers, although not at home, but in the workplace or other public spaces. Non-subscribers view themselves as consumer-customers who have the power to decide, often depending on the nature of their family relations, whether to subscribe to a newspaper or not.