Suomalaisten nuorten aikuisten elämään tyytyväisyyden monet kasvot

Abstract

Liisa Martikainen on tutkinut suomalaisten, vuonna 1968 syntyneiden elämään tyytyväisyyden tasoa ja rakentumista. Koko ikäryhmää koskevien elämään tyytyväisyyteen vaikuttavien seikkojen lisäksi Martikainen selvitti naisten ja miesten tyytyväisyyden tekijöiden sekä viiden, eri sosialisaatioympäristöissä elävien nuorten aikuisten ryhmän tyytyväisyyden rakentumisen eroja.Koko ryhmässä lähimmät ihmissuhteet ja työssä viihtyminen nousivat tärkeimmille sijoille elämään tyytyväisyyteen vaikuttajina. Naisilla ja miehillä tyytyväisyyden tekijät painottuivat kuitenkin hieman eri tavoin. Naisilla lapset nousivat merkittävämmiksi tyytyväisyyteen vaikuttajaksi kuin miehillä, kun miehillä taas työuraan liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä kuin naisilla.Elämään tyytyväisyys on Martikaisen mukaan hyvin pitkälle sosiaalisesti rakentunut ilmiö, jota ei ole syytä pitää vain yksilön omasta persoonallisuudesta riippuvana ominaisuutena. Onnellisuuden tekijöitä ei myöskään voi yleistää, sillä ne ovat erilaisia eri sosialisaatioympäristöihin kuuluvilla ihmisillä.

The concept of life satisfaction has received a good deal of attention in western research. However, most of the research has focused on the general factors underlying life satisfaction. The aim of the present study was not merely to measure the level of general life satisfaction among Finnish young adults, but also to clarify the way in which life satisfaction is constructed. Particular emphasis was placed on the extent to which the concept of ‘life satisfaction’ might be regarded as a socially constructed phenomenon. One means of investigating this is to try to identify distinct groups of participants among whom life satisfaction can be seen as differently constructed. The data for the present study were gathered via a questionnaire. The subjects consisted of 192 Finnish young adults born in 1968, living throughout the country. The statistical methods used were cross-tabulation, chi-square test, factor analysis, regression analysis and cluster analysis. The results showed the level of life satisfaction among Finnish young adults to be similar to that Finnish and American population in general. The two main factors underlying life satisfaction were found to be human relationships and factors related to working life. Male participants showed some difference from female participants in the factors related to their life satisfaction. Among women, but not men, existence of children was statistically related to life satisfaction. For men, on the other hand, career was more strongly related to life satisfaction than it was for women. In addition, there were five distinct groups which differed from each other – both in the levels of life satisfaction and in the factors underlying life satisfaction. The groups were named according to their typical members as “Settled women living in peaceful areas”, “Managerial men living in urban areas”, “Managerial women living in theHelsinki conurbation”, “Single men living in the countryside” and “Dissatisfied women living in cities”. For example Women who lived in stable relationships saw their marital partnership as an important factor underlying their life satisfaction, whereas unmarried women emphasized relationships with friends. The results were seen as confirming the social nature of the concept of life satisfaction.