Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorViljamaa, Marja-Leena
dc.date.accessioned2008-01-09T12:57:10Z
dc.date.available2008-01-09T12:57:10Z
dc.date.issued2003
dc.identifier.isbn951-39-1427-5
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:896820
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13356
dc.description.abstractNeuvola on merkittävä vanhemmuuden tukija, koska se tavoittaa kaikki vanhemmat lapsen odotuksen aikana sekä lapset ikäkausittain. Suomalainen äitiys- ja lastenneuvola on vuosikymmenien ajan rakentanut äitien ja lasten hyvinvointia. Mutta vastaako neuvola ajankohtaisiin haasteisiin? Tuetaanko vanhemmuutta ja perheitä riittävästi, miten saada isät mukaan?- Nykyvanhemmat haluavat oman terveydenhoitajan, jolloin sama työntekijä voi jatkaa perhekeskeistä työtä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan siirryttäessä. He haluavat enemmän vanhemmuuden tukemista mutta ovat samalla tyytyväisiä neuvolan lapsikeskeisyyteen. Vertaistuen ja neuvolan kotikäyntien suhteen kanta on empivämpi. Noin kolmasosa vanhemmista odotti kotikäyntejä ja vertaistukea erittäin tai melko paljon, kolmasosa melko vähän tai ei lainkaan. Tässä on vanhempien eväitä koko perheen hyvinvointineuvolan kehittämiseen, Viljamaa tiivistääfi
dc.description.abstractThe aim of the study was, first, to analyse parental satisfaction with welfare clinic services (empowerment); second, to investigate the use of family-centered and peer group facilities/services; and third, to examine what kind of social support and discussion of the developmental tasks of parenthood featured among parental expectations. In addition, the interrelations between satisfaction, use, and expectations as well as parental backgrounds were explored in different developmental stages of parenthood (expecting and taking care of the first child, expecting and taking care of the second, third etc. child). The theoretical frame was based on the ecological model (Bronfenbrenner, 1979). The study was conducted among clients of child and maternity welfare clinics in Jyväskylä. Parents received anonymous questionnaires to be filled in at home (separately by the fathers and the mothers). The sample size was 506 (175 males and 331 females). The results showed that in general the parents were satisfied with the service provided by the clinics; especially in the manner of working of the public health nurses and in the clinics? trust-inspiring atmosphere. The main source of dissatisfaction was the degree of opportunity to choose or change the nurse or the physician. Compared to fathers, mothers were more satisfied with the clinics? services, expecting more facilities/services, and wishing to engage in developmental tasks at the clinics. The less educated were more satisfied and hoped for more social support and opportunities to discuss parenthood. The more educated mothers hoped for more peer group support and opportunities to discuss the parent-child relationship. Child-centeredness was emphasized: the parents were satisfied with the support for the child's health and development; this service was among the most expected at all stages of parenthood.The parents also wanted to talk over the parent-child relationship more than other areas of parenthood. Neither the family-centered approach nor peer group support were working well; only 11 % of the maternity clinic clients and 22 % of the child clinic clients had received family-centered services, while 16.5 % had obtained peer group support. The most family-centered stage of parenthood was the first year of life of the first-born childen
dc.format.extentverkkoaineisto.
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofMyös painettuna.
dc.rightsIn Copyright
dc.titleNeuvola tänään ja huomenna : vanhemmuuden tukeminen, perhekeskeisyys ja vertaistuki
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-39-1427-5
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries212
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subject.ysoneuvolat
dc.subject.ysolastenneuvolat
dc.subject.ysoäitiysneuvolat
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysososiaalinen tuki
dc.subject.ysoperhekeskeisyys
dc.subject.ysovertaisryhmät
dc.subject.ysovertaistuki
dc.subject.ysolapsikeskeisyys
dc.subject.ysoäidit
dc.subject.ysoisät
dc.subject.ysomielipiteet
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright