The Machiavellian reformation : an essay in political theory
Julkaistu sarjassa
Jyväskylä studies in education, psychology and social researchTekijät
Päivämäärä
2006Oppiaine
Valtio-oppiUskonnon asema Niccolò Machiavellin (1469–1527) politiikan teoriassa on herättänyt laajaa keskustelua. Toisten mukaan Machiavelli oli harras katolilainen ja huolestunut siitä, että poliittisessa toiminnassa ei voi seurata kristillisiä ohjeita. Toisaalta on väitetty, että Machiavelli oli ateisti, jonka tarkoituksena oli erottaa politiikka ja moraali toisistaan ja hävittää uskonto kokonaan. Useimmiten Machiavelli nähdään uuspakanallisuuden kannattajana, sillä hän ihaili antiikin Roomaa ja sen uskonnollisia käytäntöjä.Machiavellin ”reformaatiota” väitöstyössään tutkinut Paul-Erik Korvela esittää, että kaikki nämä näkemykset ovat harhaanjohtavia.Renessanssin aikainen kirkko ja erityisesti sen ylin johto olivat kiinnostuneita lähinnä poliittisen ja taloudellisen valtansa kasvattamisesta. Machiavelli ei kuitenkaan kritikoinut kirkon maallista valtaa sinänsä. Hän piti ongelmana kirkon uskottavuuden puutetta, jos johtajat eivät viitsineet edes teeskennellä elävänsä kristinuskon periaatteiden mukaan. Machiavelli näki kristinuskon painottuvan liikaa ”tuonpuoleiseen”. Häntä voi pitää jonkinlaisena reformaattorina: uskonnon tulisi ottaa enemmän huomioon ympärillä oleva maailma, eikä se saisi sisältää ilmeistä ristiriitaa maallisen elämän vaatimusten ja pelastukseen tähtäävän toiminnan välillä. Machiavelli erosi kuitenkin muista reformaattoreista, sillä hän ei varsinaisesti puuttunut teologisiin yksityiskohtiin. Machiavellille poliittisen elämän moraalittomuus oli kristillisestä näkökulmasta katsottuna normaali tila eikä poikkeus. Poliittisessa toiminnassa vaaditut hyveet olivat Machiavellin mielestä hyvin erilaisia kuin kristilliset kardinaalihyveet. Kristillisiin hyveisiin sitoutuminen ei ollut järkevää, koska poliittinen toiminta vaati kuitenkin ennen pitkää niiden hylkäämistä. Menestyäkseen politiikassa ei ollut viisasta sitoutua mihinkään hyveisiin, etenkään kristillisiin.Machiavellin argumentit kristinuskoa vastaan eivät palaudu kirkon maallisen vallan vastustamiseen. Kritiikki on perustavampaa ja reformatorisempaa kuin usein on ajateltu.
...
Julkaisija
University of JyväskyläISBN
951-39-2666-4ISSN Hae Julkaisufoorumista
0075-4625Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3578]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tasavallan ja ruhtinaskunnan välimaastossa
Korvela, Paul-Erik (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2011) -
Immanuel Kant poliittisena teoreetikkona ja intellektuellina : lectio praecursoria
Kananen, Anitta (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022) -
Vapaus, valtio ja politiikka
Soininen, Suvi (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2008)Englantilaisen politiikan filosofin Michael Oakeshottin (1901–1990) käsitys vapaudesta ja sen kehittyminen toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista aina hänen pääteokseensa On Human Conduct (1975) saakka muodostaa tarinan, ... -
Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?
Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2022)Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” ... -
Luther and Biopower : Rethinking the Reformation with Foucault
Lindholm, Samuel; Di Carlo, Andrea (Copenhagen Business School, 2024)In this article, we propose an alternative Foucauldian reading of Martin Luther’s thought and early Lutheranism. Michel Foucault did not mention the Reformation often, although he saw it as an amplification of pastoral ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.