Narratives of expatriates in the Middle East : adaptation, identity and learning in non-profit organizations

Abstract

This study elaborates international career and expatriate experience in non-profit organizations. The aim of this study was to enhance the understanding of cross-cultural adaptation, identity transformation and learning during international assignments. The international actors of the research worked and lived in the Israeli-Palestinian cultural context, which provided a transforming cultural setting combined with the dilemma of uncertainty and security. The research questions were: (1) How do expatriates in the Middle East narrate their work and life? (2) How can cross-cultural expatriate experience be understood from the perspectives of cross-cultural adaptation, identity transformation and learning? The empirical research was conducted during 2002-2003 in the Middle East. Based on the transcribed data of almost six hundred pages, life stories of the expatriates were constructed by the help of narrative analysis. Life stories provided a comparable narration of expatriate experiences. Further analysis classified the life stories into different categories. Then a composite narrative profile of each category was constructed. Finally, cross-cultural adaptation, learning and identity transformation were discussed in the frame of narrative profiles. The analysis of the data produced four different categories of narrative profiles of international actors: global careerists, balanced experts, idealizer and drifters. The findings suggest that successful expatriation requires different approaches to strengthen the attachment anchors of different categories of international actors during their international assignment. The study enhanced the previous approaches of cross-cultural adaptation. The study indicates that adaptation of expatriates occurs in relation to various cultural contexts. It suggests that expatriates have different frames of reference which play a vital role in their adaptation. The findings of this study claim, that identity transformation and transformative learning take place during international assignments.

Tuula Siljanen tutki kansainvälistä työuraa Lähi-idässä. Tutkimustaan varten Siljanen haastatteli 30 Lähi-idässä työskentelevää henkilöä, jotka edustivat 15 kansallisuutta. Haastateltavat työskentelivät Israelissa ja Palestiinan itsehallintoalueella ja edustivat erilaisia kolmannen sektorin järjestöjä. Siljanen tutki, miten kulttuurienvälinen työkokemus voidaan ymmärtää sopeutumisen, oppimisen ja identiteetin näkökulmista. Haastateltavien kertomusten pohjalta nousi esiin neljä kansainvälisen työuran työntekijätyyppiä: globaalin uran rakentajat, tasapainoa hakevat asiantuntijat, idealistit ja ajelehtijat. Kansainväliselle työuralle sopeudutaan eri tavoinGlobaalin uran rakentajat kiinnittyivät vahvasti työuraansa ja sen kehittämiseen. Heille sopeutuminen tarkoitti sopeutumista työyhteisöön. Vieraaseen ja uuteen kulttuuriympäristöön sopeutuminen ei ollut heille erityisen tärkeää, Siljanen huomioi. Globaalin uran rakentajien viiteryhmä oli kansainvälisten kollegoiden verkosto. Toista työntekijätyyppiä Siljanen kutsuu tasapainoa hakeviksi asiantuntijoiksi, jotka pyrkivät sopeutumaan uuteen kulttuuriympäristöön opettelemalla uutta kieltä ja kulttuuria. Heidän viiteryhmänsä koostui uuden kulttuuriympäristön jäsenistä.Siljasen mukaan kolmatta tyyppiä edustaville idealisteille kansainväliseen työkokemukseen liittyvät päätökset pohjautuivat voimakkaaseen omakohtaiseen kutsumukseen. Idealistit lähtivät usein kansainvälisiin tehtäviin vailla organisaation tukea tai rekrytointia ja he hakeutuivat tehtäviinsä paikan päällä. Idealisteille työtehtävien mielekkyys oli merkityksellisempää kuin henkilökohtainen sopeutuminen. Idealistien viiteryhmänä oli oma hengellinen yhteisö jäsenineen. Neljättä työntekijätyyppiä edustivat ajelehtijat, joille kansainvälinen ura oli väylä identiteetin etsintään. Ajelehtijat eivät sopeutuneet hyvin uuteen kulttuuriympäristöönsä ja he kokivat vierautta myös kotimaassaan. Lisäksi heiltä puuttui selkeä viiteryhmä, johon samaistua.Siljasen väitös haastaa perinteiset ekspatriaattitutkimukset, jotka ovat keskittyneet tutkimaan kansainvälisten suuryritysten palveluksessa olevia henkilöitä. - Erilaiset kolmannen sektorin järjestöt ovat nousseet merkittäviksi kansainvälisiksi työnantajiksi. Myös kulttuurienvälistä sopeutumista koskevia teorioita olisi arvioitava uudelleen, koska ulkomailla työskentelevien henkilöiden sopeutumiskohteena voivat olla useat eri kontekstit, eikä vain uusi kulttuuriympäristö, Siljanen summaa. Kansainvälinen ura jatkuvaa oppimista ja identiteetin muutosta. Siljasen tutkimuksen mukaan kansainvälinen työkokemus on syvällinen oppimisprosessi, joka vaikuttaa lähes aina identiteetin muutokseen. Globaalin uran rakentajat korostavat valmiuttaan toimia eri rooleissa ja asemoitua uusien tilanteiden mukaisesti nopeasti, mutta usein pinnallisesti. Tasapainoa hakevat asiantuntijat puolestaan tiedostavat oman identiteettinsä vahvuudet ja uuden kulttuurin tuoman lisäarvon. Idealistien ja ajelehtijoiden kohdalla identiteetin muutos oli hyvin vaihtelevaa. Kaikki haastateltavat kuitenkin pohtivat omaa identiteettiään ja sen pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia. Kansainvälinen työura haastaa arvioimaan kriittisesti omaa kulttuuritaustaa ja siitä nousevia toimintatapoja. Työnantajaorganisaatiot järjestivät hyvin harvoin koulutusta tai valmennusta palkkaamilleen työntekijöille. Siljasen tutkimus korostaa yksilöllisten valmennusohjelmien tarvetta ja sellaisten verkostojen vahvistamista, joissa kansainvälisissä tehtävissä olevat työntekijät pystyvät käymään läpi kansainvälisen uran tuomia henkilökohtaisia haasteita.