Kahden erilaisen muuttuvan vastuksen periaatteella toimivan voimaharjoittelulaitteen väliset erot nopeusvoimaväsytyksessä : akuutit vaikutukset miehillä ja naisilla

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Jämsén, Sanna
dc.date.accessioned 2008-01-08T06:53:54Z
dc.date.available 2008-01-08T06:53:54Z
dc.date.issued 2004
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2005106
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/7204
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kahta toimintaperiaatteeltaan erilaista voimaharjoittelulaitetta nopeusvoimaväsytyksen aikana: ilmanpainelaitetta (Leg/Curl, Ab Hur Oy, Kokkola, Finland) ja painopakkalaitetta (David 200, David International Ltd, Vantaa, Finland). Myös sukupuolten välisiä eroja lihasväsymisessä tarkasteltiin nopeusvoimaväsytyksen ja akuutin palautumisen aikana. Koehenkilöinä toimi 16 (8 naista, 8 miestä) säännöllisesti liikuntaa harrastavaa nuorta. Koehenkilöt suorittivat nopeusvoima-tyyppisen väsytyksen (10 x 10, kuorma 30 – 40 % MVC) kahdella eri polvenojennus laitteella: ilmanpainelaitteella (IP) ja painopakkalaitteella (PP) siten, että väsytyksien välissä oli vähintään kolme viikkoa lepoa. Ennen väsytystä, väsytyksen jälkeen ja 1 tunti väsytyksestä koehenkilöt suorittivat isometrisiä ja dynaamisia polven ojennuksia kolmella polvikulmalla (90 º, 120 º, 150 º) ja kolmella nopeudella (60 º/s, 150 º/s, 240 º/s). Veren laktaattipitoisuutta mitattiin levossa, väsytyssarjojen yhteydessä sekä palautumisen jälkeen. Kaikista suorituksista, myös väsytyssarjoista, mitattiin lihasaktiivisuutta (EMG), voimaa ja nivelkulmaa. EMG:t mitattiin 4 lihaksesta: m. vastus lateralis, m. vastus medialis, m. rectus femoris ja m. biceps femoralis –lihaksista. Painopakkalaitteen väsytyksen jälkeen isometrinen maksimivoima oli pudonnut eniten 90 ° polvikulmalla (PP 11,4 %, IP 9,8 %) ja ilmanpainelaitteen väsytyksen jälkeen 150 ° polvikulmalla (IP 16,0 %, PP 7,5 %). Liikkeen keskivaiheilla (120 °) voiman putoaminen oli samansuuruista molempien väsytysten jälkeen (PP 8,1 %, IP 8,1 %). Laitteiden väliset erot korostuivatkin eniten liikkeen loppuvaiheella, jonka aikana voiman putoaminen oli ilmanpainelaitteella 8,4 % suurempaa verrattuna painopakkalaitteen väsytykseen. Dynaamisissa suorituksissa keskiarvovoiman muuttumista väsytyksen jälkeen tarkasteltiin konsentrisen vaiheen alku- ja loppuosalla. Keskiarvovoiman putoaminen suorituksen alkuosalla oli vain hiukan suurempaa (1,7 – 1,8 %) PP laitteella, mutta suurempi ero havaittiin suorituksen loppuosalla. IP väsytyksen jälkeen keskiarvovoiman putoaminen suorituksen loppuosalla oli selvästi suurempaa IP laitteella (4,5 – 11,4 %) (p < 0,05). Kun tarkasteltiin keskiarvovoiman muuttumista väsytyssarjojen aikana, havaittiin IP väsytyksessä voiman putoamisen olevan suurempaa kuin PP väsytyksessä. Laitteiden väliset keskiarvovoimien erot olivat 4. sarjan aikana 11,0 % (p < 0,05), 7. sarjan aikana 16,6 % (p < 0,01) ja viimeisen sarjan aikana 13,3 % (p < 0,01). Kaikki nämä tulokset kuvastavat ilmanpainelaitteen ja painopakkalaitteen kuormittavuuksien eroja nopeusvoimarasituksen aikana. Tulosten mukaan ilmanpainelaitteella liikettä suoritettaessa lihakset joutuvat työskentelemään loppuun saakka jalkojen ojentamiseksi, jolloin voiman aleneminen havaitaan myös tällä osalla. Painopakkalaitteella suurin työ tehdään liikkeen alkuvaiheessa, kun painoihin yritetään saada mahdollisimman suuri kiihtyvyys. Liikkeen loppuosassa kuorma on kevyempi painoihin aiheutetun liikemäärän ansiosta ja työtä jalkojen ojentamiseksi ei tarvitse tehdä. Koska väsymystä ei tämän vuoksi saada aikaiseksi liikkeen loppuosalla, ei voiman alenemista myöskään nähdä väsytyksen jälkeisissä suorituksissa tällä osalla. Väsytyssuoritusten konsentrisen vaiheen voima-arvot ilmensivät laitteiden vastuskäyriä nopeassa liikkeessä ja tukivat edellä mainittuja tuloksia. Ilmanpainelaitteella suorituksen aikainen keskiarvovoima oli lähes muuttumaton konsentrisen vaiheen aikana eli koko liikealueella, mutta painopakkalaitteella keskiarvovoima laski konsentrisen vaiheen edetessä. Nämä tulokset kuvastavat laitteiden kuormittavuutta ja voimansiirtosysteemien toimintaa nopeassa liikkeessä: painopakkalaitteella voimansiirto ei toimi nopeassa liikkeessä, mutta ilmanpainelaitteessa toimii. fi
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Kahden erilaisen muuttuvan vastuksen periaatteella toimivan voimaharjoittelulaitteen väliset erot nopeusvoimaväsytyksessä : akuutit vaikutukset miehillä ja naisilla
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2005106
dc.subject.ysa voimaharjoittelu
dc.subject.ysa harjoittelu
dc.subject.ysa laitteet
dc.subject.ysa välineet
dc.subject.ysa nopeusvoima
dc.subject.ysa lihakset
dc.subject.ysa väsyminen
dc.subject.ysa miehet
dc.subject.ysa naiset
dc.subject.ysa palautuminen
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physcal Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record