Muuttuvan vastuksen ja vakiovastuksen hermostolliset vaikutukset maksimivoima- ja nopeusvoimaharjoittelussa
Penkkipunnerrus on yksi suosituimmista harjoittelumuodoista kuntosalilla ja yksi yleisimmistä keinoista mitata ylävartalon lihasten voimantuottoa. Lisäksi penkkipunnerrus on yksi voimanoston kolmesta lajista ja myös oma kilpailulaji. Harjoitusmuotoja ja välineitä penkkipunnerruksessa on monenlaisia ja viime vuosina on muuttuvan vastuksen käyttö lisääntynyt harrastajien ja kilpailijoiden keskuudessa. Muuttuvalla vastuksella penkkipunnerruksessa tarkoitetaan tankoon kiinnitettäviä elastisia vetokumeja tai ketjuja, joiden avulla tankoon voidaan lisätä painoa nivelkulman suurentuessa. Samaa muuttuvan vastuksen periaatetta voidaan käyttää monessa muussakin harjoitusmuodossa ja hyvin suositeltavaa se on nopeusvoimalajeissa, jotta saavutettaisiin lihasten maksimaalinen aktivaatio koko liikkeen ajan. Tällöin suoritus voi olla maksimaalinen myös lähellä nivelen ääriasentoa toisin kuin perinteisin keinoin, jolloin selvä kiihdytyksen vähentyminen alkaa jo noin puolivälissä konsentrista vaihetta.Tutkimuksessa alussa tehtiin koehenkilöille (n = 12) mittaukset, jotka käsittivät isometriset maksimisuoritukset neljällä nivelkulmalla, maksimaalisen dynaamisen penkkipunnerrussuorituksen ja penkkipunnerrussuoritukset kolmella submaksimaalisella kuormalla, sekä vakiovastuksella että muuttuvalla vastuksella. Alkumittausten jälkeen koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään ja he suorittivat ohjatun kahden viikon harjoitusjakson, jonka aikana oli neljä penkkipunnerrusharjoitusta, kaksi maksimivoimaharjoitusta ja kaksi nopeusvoimaharjoitusta. Toinen ryhmä harjoitteli vakiovastuksella ja toinen muuttuvalla vastuksella. Harjoitusjakson jälkeen mittausprotokolla toistettiin. Mitattuja suureita oli lihasaktivaatiot tricepsistä, bicepsistä ja pectoraliksesta, isometrinen voima sekä kyynärvarren nivelkulma.Dynaaminen harjoittelu ei juuri vaikuttanut isometriseen voimantuottoon, mutta isometristen suoritusten lihasaktiivisuuksien ja tuotetun voima-arvojen suhteen tarkastelu näytti merkkejä lihastyön taloudellistumista. Nämä EMG/F-suhteet näyttävät viittaavan hypoteesin suuntaan eli harjoituskuormien painottuminen tietyille nivelkulmille näkyy myös tulosten kehittymisessä varsinkin muuttuvalla vastuksella harjoitelleiden kohdalla. Suurimmat harjoittelun aiheuttamat muutokset löytyivät nostonopeuksista muuttuvalla vastuksella ja dynaamisten nostojen agonistin ja antagonistin lihasaktivaatiosta. Lihasaktivaatioista, varsinkin muuttuvalla vastuksella nostettaessa, saatiin viitteitä harjoittelun myötä tapahtuneesta liikkeen oppimisesta. Saatujen tulosten perusteella voidaan myös todeta, että muuttuvalla vastuksella harjoitelleiden nostot nopeutuivat vakiovastusryhmää enemmän, varsinkin muuttuvalla vastuksella nostettaessa. Eli harjoitusspesifisyys, se mitä harjoitellaan kehittyy eniten, näytti pätevän tässä tapauksessa.Harjoitusjakson keston lyhyydestä huolimatta voidaan kuitenkin todeta muuttuvan vastuksen olevan käyttökelpoinen harjoitusmetodi. Lisää pontta tälle ajatukselle oltaisiin mahdollisesti saatu pidemmällä harjoitusjaksolla. Lisäksi muutaman muun lihaksen mm. deltoideus anteriorin ja brachioradialiksen aktivaatioiden selvittäminen noston aikana olisi saattanut tuoda lisää tietoa harjoitusvaikutuksesta. Tulevaisuudessa muuttuvan vastuksen harjoitusvaikutusta kannattaakin tutkia pidemmällä aikavälillä voimasignaalien kera. Vaikka tulosten mukaan suurta eroa vastusten välillä ei ollutkaan, niin muuttuvaa vastusta voidaankin suositella käytettäväksi voima- ja erityisesti nopeusvoimalajien harrastajille ja kilpailijoille eli pääasiassa kokeneemmille urheilijoille.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kahden erilaisen muuttuvan vastuksen periaatteella toimivan voimaharjoittelulaitteen väliset erot nopeusvoimaväsytyksessä : akuutit vaikutukset miehillä ja naisilla
Jämsén, Sanna (2004)Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kahta toimintaperiaatteeltaan erilaista voimaharjoittelulaitetta nopeusvoimaväsytyksen aikana: ilmanpainelaitetta (Leg/Curl, Ab Hur Oy, Kokkola, Finland) ja painopakkalaitetta (David ... -
Sukupuolen ja iän vaikutus jalkaprässin yhden toiston maksimiin 12 viikon interventiojaksolla
Väisänen, Veera (2024)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako sukupuoli ja ikä maksimivoiman kehittymiseen, ikäryhmien ollessa lähellä toisiaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös sukupuolieroja maksimivoiman kehityksessä eri ... -
Yhdistetyn pyörävoima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset maksimi- ja nopeusvoimaominaisuuksiin
Malmstedt, Lauri (2019)On todettu, että kestävyysurheilijoille on hyvä sisällyttää voimaharjoittelua kestävyysharjoittelun oheen, jotta heidän kestävyyssuorituskykynsä paranisi voimaominaisuuksien kehityksen myötä. Myös korkea intensiteettisten ... -
Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
Häkkinen, Ella (2023)Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen ärsytettävyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sekä sitä seuraavan harjoitustauon myötä sekä kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ... -
Isometric force-time parameters in monitoring of strength training : with special reference to acute responses to different loading resistances
Peltonen, Heikki (University of Jyväskylä, 2017)The aim of the present series of studies was to investigate acute neuromuscular responses to (1) different strength training loadings and using (2) different external resistances. In addition, chronic adaptations and ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.