Motivaciâ k izučeniû russkogo âzyka russko-finskih učenikov v Finlândii i ee otnošenie k navykam čteniâ i pis'ma

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjää kotikielenään puhuvien peruskoululaisten venäjän kielen oppimismotivaatiota Suomessa, ja motivaation suhdetta kirjoitus- ja lukutaitoon. Tutkimuksessa selvitetään, millainen motivaatio koululaisilla on kotikieltään kohtaan, miten motivaatio on yhteydessä kirjoitus- ja lukutaitoon sekä mitkä tekijät mahdollisesti ovat yhteydessä oppimismotivaatioon. Tutkimus on määrällinen. Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen DIALUKI–projektin osana kerättyä aineistoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 61 kotikielenään venäjää puhuvaa 9–17-vuotiasta oppilasta. Materiaalina käytettiin koululaisille tehtyä kielen oppimismotivaation ulottuvuuksia mittaavaa kyselyä, joka koostui 66 kysymyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmentä motivaatioulottuvuutta: instrumentaalisuutta, sisäistä kiinnostusta, motivaation intensiteettiä, käsitystä itsestään venäjän kielen oppijana, vanhempien kannustusta, itsesäätelyä, kavereiden tukea, kansainvälisiin asioihin suuntautumista ja tietosuuntautuneisuutta sekä oppilaiden käsityksiä itsestään venäjän kielen käyttäjinä tulevaisuudessa. Lisäksi materiaalina on käytetty koululaisille ja lasten vanhemmille suunnattuja taustatietolomakkeita sekä lukemis- ja kirjoitustestien tuloksia. Vastaukset analysoitiin SPSS 20.0-ohjelman avulla. Analyysin tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistujilla on kiinnostusta venäjän kieltä kohtaan. Tytöt eivät olleet tilastollisesti merkittävästi motivoituneempia kuin pojat. Pojilla, jotka opiskelivat venäjää koulussa, havaittiin vahva negatiivinen yhteys ulottuvuuksien ”intensiivisyys”, ”vanhempien tuki”, ”instrumentaalisuus” ja luku- ja kirjoitustaidon välillä. Tulokset osoittivat, että mitä positiivisempia oppilaiden käsitykset omasta venäjän kielitaidostaan tulevaisuudessa olivat, sitä paremmin he menestyivät luetunymmärtämis- ja kirjoittamistesteissä sekä tyttöjen ja poikien osalta. Sen sijaan oppilaat, joilla oli vahva itsesäätely ja motivaation intensiteetti menestyivät huonommin lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä voi johtua siitä, että heikompien oppilaiden on kontrolloitava enemmän toimintaansa ja nähtävä enemmän vaivaa venäjän opiskeluun, kuin parempien oppilaiden. Suomessa syntyneillä havaittiin suurempi motivaation intensiteetti venäjän kieltä kohtaan, kuin Suomeen muuttaneilla. Lisäksi tulokset osoittivat, että mitä pidempään oppilas oli asunut Suomessa, sitä vähemmän kavereiden mielipiteillä oli vaikutusta venäjän kielen opiskelua kohtaan. Oppilailla, jotka määrittelivät äidinkielekseen ja kotona eniten käytettäväksi kieleksi venäjän, ulottuvuus ”kansainvälisiin asioihin suuntautuneisuus” oli negatiivisesti yhteydessä lukemiseen. Toisin sanoen oppilaat, jotka kokivat, että venäjästä on hyötyä kansainvälisissä asioissa, pärjäsivät huonommin luetunymmärtämistesteissä. Oppilaiden ikä ei ollut yhteydessä motivaatioon, mutta ikä vaikutti parempiin kirjoitus- ja luetunymmärtämistuloksiin. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, sillä tutkimuksessa on tarkasteltu pientä otosta, joka koostui vain venäjää kotikielenään puhuvista oppilaista. Kuitenkin tutkimus auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät saattavat olla yhteydessä oppilaiden motivaatioon opiskella kotikieltään ja miten heidän motivaationsa on yhteydessä luku- ja kirjoitustaitoon.