Suomen sisällissota käytiin vuonna 1918, ja sen seurauksena kuoli noin 36 000 ihmistä ja yli 14 000 lasta jäi orvoiksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kuopiossa sisällissodan seurauksena punaisten orvoiksi jääneitä lapsia. Tutkin, kuinka Kuopion kaupungin viranomaiset huolsivat punaorpoperheitä, ja vaikuttiko perheiden tausta avustustoimiin ja niiden toteuttamiseen. Kuopiossa punaorpopolitiikkaa toteutettiin erilaisessa kontekstissa kuin isommissa sodankärsineissä kaupungeissa. Kuopiossa oli sisällissodan jälkeen yhteensä 52 alle 15-vuotiasta punaorpoa.
Tutkimukseni päälähteinä olen käyttänyt Kuopion kaupungin köyhäinhoitohallituksen ja -lautakunnan sekä kasvatus- ja lastensuojelulautakunnan pöytäkirjoja ja näiden toimielinten punaorpojen huoltoa koskevia asiakirjoja. Tämän lisäksi valtakunnallista pohjaa tutkimukselle olen laatinut sosiaali- ja terveysministeriön aineistolla, joka sisältää myös Kuopion punaorpoja koskevaa aineistoa. Suomen sotasurmat 1914–1922 -tieto
kannan sekä Kuopion kaupunki- ja tuomioseurakunnan aineistolla olen selvittänyt kaupungissa orvoiksi jääneiden lasten määrän. Näiden edellä kuvattujen aineistojen pohjalta olen laatinut kolme erillistä tietokantaa, joista tutkimuksen kannalta tärkein on ollut kuopiolaisten punaorpoperheiden huoltotoimenpiteitä koskeva tietokanta.
Kuopiossa punaorpoja avusti heti sisällissodan jälkeen Kuopion köyhäinhoitohallitus, ja punaorpoperheitä avustettiin köyhäinhoidon periaatteiden mukaisesti. Vuonna 1921 Kuopion köyhäinhoitohallitus haki punaorpojen avustamista varten valtionkorvauksia. Tämän seurauksena köyhäinhoitohallitus ryhtyi myöntämään osalle kuopiolaisista punaorpoperheistä varsinaista valtion tukemaa punaorpoavustusta. Punaorpojen huoltoa yhtenäistettiin edelleen Kuopiossa vuonna 1924, kun vastaperustettu lastensuojelulautakunta otti huollettavakseen kaikki varsinaiset punaorvot. Varsinaista valtion tukemaa punaorpoavustusta saivat ainoastaan kaupungin varattomimmat punaorpoperheet. Varsinaisten punaorpoavustusten ulkopuolelle jäävät perheet olivat edelleen köyhäinhoitohallituksen huollettavina, jolloin kaupungin punaorpoperheet joutuivat eriarvoiseen asemaan. Muina huoltotoimenpiteinä toteutettiin punaorpojen sijoituksia sijais- ja lastenkoteihin. Myös Kuopion NNKY oli yksi punaorpohuollon aktiivinen toimija kaupungissa. Kuopion punaorpoihin toteutettiin valtakunnallisia ohjeistuksia ja erityisen vahvaa asenteellista suhtautumista punaorpoihin ei ilmennyt Kuopiossa enää 1920-luvulla.
Tämä tutkimus on sosiaalihistoriallista tutkimusta, jolla on pyritty kuvaamaan yhteiskunnan sosiaalipoliittisia toimia sekä niiden vaikutusta pienessä yhteisössä. Tutkimus on rajattu pienelle paikallishistorialliselle tasolle ja pieneen ryhmään, mikä antaa uuden näkökulman punaorpotutkimukseen. Samalla olen voinut selvittää, vaikuttiko ryhmän pienuus siihen, kuinka punaorpoihin suhtauduttiin.
...
