Lukivaikeus ja psykososiaalinen hyvinvointi : alle kouluikäisen lapsen kehitys nuoreksi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukivaikeuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyttä,kehitystä ja muutosta 4-14-vuotiailla lapsilla. Lisäksi selvitettiin, onko psykososiaalisen hyvinvoinnin ja lukivaikeuden yhteys samanlaista tytöillä ja pojilla sekä lukivaikeuden sukuriskiryhmässä että kontrolliryhmässä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsen Kielen Kehitys ja Familiaalinen Dysleksiariski -seurantatutkimuksen (LKK) lapsia, joista puolella oli sukutaustasta johtuva riski lukivaikeuteen. Lukivaikeus todettiin kahdeksaa lukemista ja kirjoittamista mittavan osion avulla toisen kouluvuoden aikana 37:llä sukuriskiryhmän lapsista ja 9:llä kontrolliryhmän lapsista. Tyypillisiä lukijoita olivat 68 lasta sukuriskiryhmästä ja 84 kontrolliryhmän lasta. Psykososiaalisen hyvinvoinnin selvittämiseksi käytettiin maailmanlaajuisesti tunnettuja kyselylomakkeita BASC (the Behavior Assessment System for Children) ja SDQ (the Strengths and Difficulties Questionnaire). BASC:in vanhemmat täyttivät lasten ollessa 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiaita. SDQ täytettiin vasta lasten ollessa 14-vuotiaita, jolloin myös nuoret itse täyttivät saman lomakkeen. Analyysimenetelminä lukivaikeuden,sukupuolen ja sukuriskin yhteyksien psykososiaaliseen hyvinvointiin selvittämiseksi käytettiin ttestiä ja efektikokoa (Cohenin d). Psykososiaalisen hyvinvoinnin kehitystä ja muutosta lukivaikeuden ja sukuriskin suhteen tutkittiin toistomittausten MANOVA analyysilla. Lopuksi tutkittiin lukivaikeuden
ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyden samanlaisuutta tytöillä ja pojilla sekä sukuriski-ja kontrolliryhmässä. Menetelmänä 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiailla käytettiin MANOVA analyysia ja 14-vuotiailla ANOVA analyysiä bootstrapping-toimintoa hyödyntäen. Oletusten mukaisesti löydettiin psykososiaalisen hyvinvoinnin olevan yhteydessä lukivaikeuteen, sukupuoleen ja sukuriskiin. Päätuloksina löydettiin lasten, joilla oli lukivaikeus, heikommat taidot sopeutuvuudessa ja sosiaalisissa taidoissa tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna jo alle kouluikäisinä. Suurimmillaan ero ilmeni tyypillisesti ja heikosti lukevien tyttöjen välillä. Lisäksi lukivaikeuden yhteys psykososiaaliseen
hyvinvointiin ilmeni erilaisena tytöillä ja pojilla jo alle kouluikäisinä: tytöillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja pojilla käyttäytymisen ongelmia. Lukivaikeuden yhteys oli myös erilaista sukuriski- ja kontrolliryhmässä: erityisesti ilmeni kontrolliryhmän heikosti lukevien nuorten tarkkaamattomuus ja hyperaktiivisuus. Tuloksien perusteella jatkossa tulisi huomioida jo alle kouluikäiste lasten kielellisen sekä sosiaalisen taidokkuuden yhtyeenkietoutuminen ja tukea näitä molempia lukivaikeuden ehkäisemiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää myös lukivaikeuden erilaiseen profiiliin sukuriskilapsilla ja lapsilla, joilla perinnöllistä riskiä lukivaikeuteen ei ole.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29060]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Varhaisen kielen kehityksen yhteydet lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisen ongelmiin
Hanka, Johanna (2017)Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko lapsen varhaisella kommunikaation ja kielen kehityksellä yhteyttä lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisessä ilmeneviin ongelmiin. Lisäksi tutkittiin, mitkä ... -
Peruskouluikäisten kehityksellisen koordinaatiohäiriön pysyvyys ja sen yhteys oppimisvaikeuksiin ja koulutyöskentelytaitoihin
Kanerva, Anu; Terho, Mari (2010) -
Pysäkki lapsen sosiaalis-kognitiivisen kehityksen tukijana
Mäki, Jaana; Vastamäki, Jutta (2001) -
Vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteys kouluikäisen lapsen psyykkiseen hyvinvointiin
Kari-Vanhatalo, Pauliina; Pukkila, Heidi (2013)Kari-Vanhatalo, P. & Pukkila, H. 2013. Vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteys kouluikäisen lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. 78 ... -
Lapsen varhaisen temperamentin ja sukupuolen yhteys kuusivuotiaan ystävyyssuhteiden ja sosiaalisen kompetenssin muodostumiseen vanhemman ja esikouluopettajan arvioimana
Kannel, Lassi (2021)Tutkimuksessa tutkittiin lapsen 14 kuukauden ikäisen temperamentin varautuneisuuden yhteyttä esikouluopettajan ja vanhemman arvioimaan esiopetusikäisen lapsen sosiaaliseen kompetenssiin sekä ystävyyssuhteisiin. Aiempien ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.