Sivullinen, toinen, muukalainen : Camus toiseuden representoijana

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Pulkkinen, Anne
dc.date.accessioned 2012-08-20T11:17:39Z
dc.date.available 2012-08-20T11:17:39Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201208202191 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/38321
dc.description.abstract Tutkimukseni lähtökohtana on Albert Camus’n teos Sivullinen (L’Etranger). Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Camus esittää sivullisuuden ja mitä viittauksia myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa on Sivulliseen. Aikomuksenani on tarkastella toiseutta tutkimus- ja osin kaunokirjallisuuden valossa ja selvittää siihen liittyviä syntyprosesseja ja politiikkoja, jotka johtavat tuohon ulkopuolisuuden tilaan. Tutkin myös sitä, millainen on sivullisen asema politiikan kentällä ja millaista politiikkaa sivullisen positiosta on mahdollista harjoittaa. Ensisijainen tutkimusmetodini on tulkitseva tekstianalyysi. Laajimmalle ulottuvan teoriapohjan työssäni muodostaa biopolitiikan-käsite, joka ulottuu kaikkiin kolmeen näkökulmaan joita työssäni tarkastelen. Tarkastelen toiseutta pääasiassa kolmen eri näkökulman kautta, jotka ovat: sukupuoli, normaliteetti ja paikka. Sukupuoli-kappaleessa käsittelen pääasiassa naisten toiseutta sekä niitä historiallisia ja poliittisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ovat toimineet naisten alistamisen mekanismina. Normaliteetti-kappaleessa paneudun puolestaan siihen, kuinka yhteiskunta asettaa moraaliset puitteet sille, mikä on normaalia ja hyväksyttävää. Tämä normalisoiva valta pyrkii koulimaan ja korjaamaan normaalista poikkeavia. Näin biopoliittinen valta toimii suvereenin nimissä ottaen alamaisten ruumiit haltuun lähinnä biologisten prosessien kautta. Kolmas näkökulma koskee paikkaa, joka tuo esiin kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdat. Valtio on edelleenkin se suvereeni, joka antaa ihmisille oikeuksia ja velvollisuuksia tehden samalla näiden etuoikeuksien ulkopuolelle jäävistä muukalaisia. Muukalainen on joku, joka ei kuulu omaan yhteisöön. Muukalainen voi kuitenkin olla kansallisvaltion kipupiste, sillä häntä on mahdotonta paikoittaa ja näin ollen myös hallita. Tulen tässä työssäni toteamaan, että sivullisen harjoittama politiikka on välttämättä aktiivista politiikan harjoittamista. Tekemättä jättämisen politiikka on aina toisin valitsemista, ei pelkästään passiivista sivuun jättäytymistä. Sivullisten harjoittama politiikka on kuitenkin tavallista helpompaa sivuuttaa ja leimata epänormaaliksi, jolloin se joutuu käyttämään suuren osan voimastaan itsensä oikeuttamiseen ja olemassaolokamppailuunsa.
dc.format.extent 71 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Camus, Albert.
dc.title Sivullinen, toinen, muukalainen : Camus toiseuden representoijana
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201208202191
dc.subject.ysa toiseus
dc.subject.ysa muukalaisuus
dc.subject.ysa biopolitiikka
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine valtio-oppi fi
dc.date.updated 2012-08-20T11:17:39Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record