Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Flink, Riina
dc.date.accessioned 2012-05-28T18:07:47Z
dc.date.available 2012-05-28T18:07:47Z
dc.date.issued 2010
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37913
dc.description.abstract Riina Flink. 2010. Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen. Kandidaatin tutkielma, Biomekaniikka, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 52 s. Voimatyyppisen harjoitteen vaikutusta voimaharjoituksesta palautumiseen on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tutkia aktiivisen palautumisjakson vaikutusta raskaasta jalkaprässiharjoituksesta palautumiseen. Aktiivisen palautumisen ryhmä (AP, 5 koehenkilöä) suoritti harjoituksen jälkeen aktiivisen jalkaprässiharjoitteen (10x10) 30% kuormalla alkuperäisestä maksimikuormasta. Passiivisen palautumisen ryhmä (PP, 9 koehenkilöä) taas suoritti passiivisen palautumisjakson jonka aikana he vain istuivat. Koehenkilöiltä seurattiin erilaisia voimamuuttujia ja lihasaktiivisuuteen liittyviä muuttujia, kuten maksimaalinen isometrinen voima (MVC), voimantuottonopeus (RFD) ja maksimaalinen integroitu elektromyografia (iEMG) eli lihasaktiivisuus. Lähtötaso mittaus suoritettiin 1,5 tuntia ennen 10 x10 x 70 % jalkaprässisarjaa. Heti kuormituksen jälkeen (post 0h), heti palautumisjakson jälkeen (post 1h), sekä 2,5 h ja 20 h kuormituksen jälkeen suoritettiin seurantamittaukset. Koehenkilöiden vähäinen määrä ja heidän isot keskinäiset erot hankaloittivat tulosten tulkintaa. Suurien keskihajontojen vuoksi tilastollisesti merkitseviä eroja ei monessakaan muuttujassa löydetty, vaikka arvot erosivatkin keskiarvoiltaan paljon. Maksimivoiman tuloksista kuitenkin pystyttiin päättelemään, että PP – ryhmän palautuminen oli nopeampaa kuin AP – ryhmän. Maksimivoima oli palautunut PP – ryhmällä lähtötasolleen 20 tunnin kuluttua kuormituksesta kun AP – ryhmän MVC ei palautunut lähtötasolleen tutkimusasetelman aikana. Lisäksi juuri heti palautumisjakson jälkeen ryhmien voimatasoissa oli suurin ero. PP – ryhmä oli palautunut 79 %: iin lähtötasosta kun AP – ryhmä oli palautunut vain 63 %:iin lähtötasosta. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että AP – ryhmän palautumisharjoitteen kuorma oli todennäköisesti liian raskas. Tämän tutkimuksen perusteella ainakaan näin raskas voimatyyppinen palautumisharjoite ei nopeuta harjoituksesta palautumista vaan pikemminkin pidentää palautumisaikaa.
dc.format.extent 48
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other aktiivinen palautuminen
dc.subject.other voimatyyppinen harjoite
dc.subject.other MVC
dc.subject.other iEMG
dc.title Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205281747
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine biomekaniikka fi
dc.date.updated 2012-05-28T18:07:47Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record