Miten yksinäisyys huomioidaan vanhuspoliittisissa strategioissa?

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kataja, Hanna-Riika
dc.date.accessioned 2012-05-25T05:01:34Z
dc.date.available 2012-05-25T05:01:34Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201205251733 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37897
dc.description.abstract Tutkimukseni koskee ikäihmisten yksinäisyyden huomioimista vanhuspoliittisissa strategioissa. Kartoitan tutkimuksessa palvelurakenteen vastaamista yksinäisyyden problematiikkaan ikäihmisten elämässä strategioiden tasolta. Tutkimukseni ikäihmiset ovat yli 75-vuotiaita, joiden katsotaan tekeillä olevan vanhuspalvelulain luonnoksen mukaan olevan eräänlaisen rajapyykin saavuttaneita henkilöitä. Palvelujen tarve kasvaa 75 vuotta täyttäneillä selvästi. Suurinta palvelutarve on neljännessä iässä ja useimmat yli 85-vuotiaat ovat perustuslain 19 §:n 1 momentissa kuvattuja välttämätöntä huolenpitoa tarvitsevia henkilöitä vanhustenhuollon palveluissa. Palveluja tarjottaessa ja suunniteltaessa on järkevää panostaa jo nuorempiin ikäluokkiin, jotta myöhemmin säästytään raskailta palvelutarpeiden vaateilta. Yksinäisyyden huomioiminen on tässä kohtaa merkityksellistä. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on todennut (2009), että yksinäisyys on yksi 2010-luvun Suomen keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yksinäisyys on sekä yksilön ongelma, että yhteiskunnallinen kysymys. Yksinäisyys on koettua hyvinvointia vakavasti haittaava ilmiö, joka kytkeytyy yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yksinäisyys liittyy yksilöllistymiseen, kotitalouksien rakenteissa tapahtuneisiin muutoksiin, vau-rastumiseen ja sukulaissuhteiden haurastumiseen. Ikäihmisillä yksinäisyys on yksi suurimmista sosiaalisista ongelmista, jonka huomioiminen on tärkeätä hyvinvoinnin lisäämiseksi ja turvaamiseksi. Yksinäisyys on ongelma, joka voi pahimmillaan johtaa itsemurhaan. Aineistona tutkimuksessani on jokaiselta aluehallintoviraston alueelta yksi vanhuspoliittinen strategia yksinkertaisella satunnaisotannalla valikoituneena, sekä tieteellinen kirjallisuus aiheesta. Kartoitan sisällönanalyysiä hyödyntäen, tavoitetaanko palveluiden pohjalla olevissa suunnitelmissa ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani ovat Maslowin (1987) tarvehierarkia sekä Robert S. Weissin (1974) interaktionistinen vuorovaikutusteoria. Strategioista nousivat esille kuntien erilaiset näkemykset ikäihmisten elämänsisällön kannalta tärkeistä asioista. Jokainen analysoimani strategia pohjautui Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen. Kunnittain vaihteli muiden toimenpideohjelmien, suositusten ja säädösten esiin nostaminen. Lisäksi kunnittain vaihteli panostaminen lakisääteisten palveluiden lisäksi muihin palveluihin. Aineistona olleissa vanhuspoliittisissa strategioissa löytyi yksinäisyyden teema, mutta ei suoraan yksinäisyyden osalta käsiteltynä. Yksinäisyys tulisi strategioissa paremmin huomioida tulevaisuudessa palvelurakenteita kehitettäessä.
dc.format.extent 100 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other ikäihmiset
dc.subject.other yksinäisyys
dc.subject.other vanhuspoliittiset strategiat
dc.subject.other Maslowin tarveteoria ja interaktionistinen vuorovaikutusteoria
dc.title Miten yksinäisyys huomioidaan vanhuspoliittisissa strategioissa?
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205251733
dc.subject.ysa vanhukset
dc.subject.ysa ikääntyneet
dc.subject.ysa yksinäisyys
dc.subject.ysa vanhuspolitiikka
dc.subject.ysa strategia
dc.subject.ysa palvelurakenne
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine sosiaalityö fi
dc.subject.method Sisällönanalyysi
dc.date.updated 2012-05-25T05:01:35Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record