Show simple item record

dc.contributor.authorKorri, Jukka
dc.date.accessioned2011-12-08T18:55:13Z
dc.date.available2011-12-08T18:55:13Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1190397
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37055
dc.description.abstractTyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuudesta eri kierrätyspolttoainejakeiden kemialliset koostumukset ja jakeiden sopivuus Lahti Energian (LE) uuden kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi. Tarkasteltaviksi jakeiksi valikoituivat aiemman kokemuksen perusteella tärkeiksi osoittautuneet kaupan ja teollisuuden jäte, rakennus- ja puujäte, kotitalousjäte sekä mahdollisena tulevaisuuden polttoaineena elektroniikkajäte. Koostumusselvitykset on suoritettu alkuainetasolla. Jakeiden alkuainepitoisuuksia verrattaessa, havaittiin niiden välillä selviä eroja. Matalimmat haittaainepitoisuudet ja suppein vaihtelu oli rakennus- ja puujätteellä. Heikkolaatuisinta polttoainetta muun muassa useiden raskasmetallien korkeiden arvojen takia oli elektroniikkajäte. Väliin sijoittuivat kaupan ja teollisuuden jäte sekä kotitalousjäte, joiden keskinäinen ero alkuainepitoisuuksissa ei ollut suuri. Polttoainekomponenteista erityistarkasteluun otettiin muovit. Ongelmia jätteenpolton kannalta aiheuttavat PVC:n sisältämä kloori sekä muovien yleisesti sisältämät palonestoaineet, lähinnä bromiyhdisteet. Suurin ongelma jätteenpolton kannalta on, että bromi ja kloori muodostavat kattilaa korrodoivia suoloja. Tietyissä olosuhteissa kloori voi myös muodostaa viime aikoina julkisuutta saaneita dioksiineja ja furaaneja. Muovien suurin käyttäjä, pakkausteollisuus, käyttää PVC:tä melko pienessä osassa tuotteistaan. Toisessa kierrätyspolttoaineiden kannalta merkittävässä lähteessä, rakennusteollisuudessa sen sijaan PVC:n käytöllä on muihin muoveihin verrattuna suuri merkitys. Myös bromia sisältäviä palonestoaineita käytetään yleisesti rakennusmateriaaleiksi tarkoitetuissa muoveissa, kuten eristeissä. Toinen bromattujen palonestoaineiden merkittävä käyttökohde on elektroniikan kotelointi sekä muut osat. Näissä pitoisuudet voivat olla erittäin korkeita. Muovien osalta selvisi myös, että väri- ja lisäaineina niissä käytetään erittäin monia eri alkuaineita, myös raskasmetalleja. Määrä ja laatu riippuvat käyttökohteesta.
dc.format.extent92 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkierrätyspolttoaineet
dc.titleSelvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011120811775
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosFysiikan laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Physicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.date.updated2011-12-08T18:55:13Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi402
dc.subject.ysopolttoaineet
dc.subject.ysokaasutus
dc.subject.ysojätteenpoltto
dc.subject.ysosähkön ja lämmön yhteistuotanto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record